ONKO EUROOPPA KAAOKSEN KYNNYKSELLÄ?
Anna Paulina Luna
On
sanottu, että Eurooppa on kaaoksen kynnyksellä. Kuten Suomella, josta kirjoitin
viime kerralla, myös Euroopalla ei mene hyvin. Ranska on valtiokriisissä. Jopa
suomalainen toimittaja kirjoittaa, että presidentti Macronin korttitalo on
romahtamaisillaan. Euroopan hajaannus vain kiihtyy. Macron ajattelee vain
itseään. Ranskalla on ollut kolme pääministeriä vuoden sisään. Viimeisin
heistä, Sebastien Lecornu, nimitettiin kuukausi sitten pääministeriksi.
Sunnuntaina hän esitteli hallituksensa, mutta jo maanantaina hän ilmoitti sen
erosta. Presidentti Macron ei antanut hänen erota, vaan pakotti uudelleen
virkaan. Pitää huomata, että presidentti Macronin kannatus on alamaissa. Hänen
kannatuksensa on pudonnut ennätyksellisen alhaiselle tasolle eli vain 14
prosenttiin. Toisaalta toisten tietojen mukaan 88 prosenttia ranskalaisista ei
luota Macroniin. Ranskassa on jatkuvia mielenosoituksia eri syistä ja varsinkin
tämän hallituksen takia.
Ranskan politiikan äärilaidat vaativat sekä uusia kansalliskokouksen vaaleja että Macronin eroa. Uudet parlamenttivaalit merkitsisivät todennäköisesti häntä tukevien keskiryhmien lopullista romahdusta. Kansallisen liittouman kärkihahmot Marine Le Pen ja Jordan Bardella ovat lähellä vallan kahvaa. Le Pen ei ehkä olisi oikeasti innoissaan Macronin pikaisesta erosta. Rikostuomion vuoksi hän ei voisi juuri nyt pyrkiä presidentiksi. Valituksen käsittely on kesken. Nyt Macronin eväät on syöty, vaikka hän onnistuisikin kitkuttelemaan presidentin virassa vielä vuoden 2027 vaaleihin.
Samankaltaiset voimat ovat nousussa EU:n toisessa suurmaassa Saksassa ja EU:n ulkopuolella Britanniassa. Myös Saksan taloudella oli valtava pudotus tänä kesänä. Tilastot osoittavat, että Saksassa tapahtuu 60 konkurssia päivässä. Saksa on jopa siirtynyt käyttämään kivihiiltä energian lähteenä. Saksalla on halvan energian puute. On sanottu, että myös Saksan hallitus ei kestä seuraaviin vaaleihin asti. Saksassa puhutaan, että sota (mikä sota?) alkaisi viimeistään 2029. Saksalla on Euroopan vahvin armeija. Puhutaan, että EU:n militarisointi on seurausta pelosta, jota Bryssel yrittää peittää. Myös Britannialla ei mene hyvin. Siellä osoitetaan myös jatkuvasti mieltä, välillä valtavia mielenosoituksia. Nykyisen hallituksen toimista ei pidetä.
Viimeksi kirjoitin miten huonosti Suomella menee. Mutta vielä huonommin Euroopassa menee Kreikalla, jonka julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) oli 153,6 %. Vaikka velkasuhde on laskussa, Kreikan julkinen velka on edelleen selvästi korkein EU:n maista. Seuraavaksi velkaisimpia EU-maita ovat Italia ja Ranska, joiden velkasuhteet olivat 135,3 % ja 113 %. Myös Belgialla ja Espanjalla on yli 100 % velkasuhteet. Luxenburk, Bulgaria ja Viro ovat vähiten velkaisia EU:ssa.
Vaikka Euroopalla menee taloudellisesti huonosti kuluvan vuoden aikana useat EU-maat ovat lisänneet energiaostojaan Venäjältä ja lihottaneet Venäjän taloutta miljardeilla euroilla. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters viitaten ajatushautomo CREA:n tutkimukseen. Venäjän aloitettua operaationsa Ukrainassa EU vähensi energiaostojaan Venäjältä 90 prosenttia. Vuoden 2025 aikana öljyn ja kaasun ostot ovat kuitenkin lähteneet merkittävään kasvuun. EU-maat kasvattivat öljyn ja kaasun tuontia Venäjältä 11 miljardiin euroon kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Seitsemän EU:n jäsenmaata lisäsi tuontinsa arvoa edellisvuoteen verrattuna. Yllättävästi listalta löytyy Ukrainan vankkumattomia tukijamaita, kuten Ranska, Alankomaat ja Belgia. Venäläinen energia kelpasi myös Slovakialle, Tšekille, Bulgarialle, Romanialle, Kroatialle, Espanjalle ja Portugalille. Esimerkiksi Ranskassa venäläisen energian ostot kasvoivat 40 prosenttia 2,2 miljardiin euroon, kun taas Alankomaissa kasvu oli 72 prosenttia 498 miljoonaan euroon, CREA:n analyysi osoittaa. Venäjän suurin kauppakumppani EU:ssa on Unkari, joka tyypillisesti asettuu vastahankaan EU:n Venäjä-sanktioissa sekä Ukraina-tuessa. Unkari on tänä vuonna ostanut Venäjältä öljyä ja kaasua yli 3 miljardin euron arvosta.
Lähes puolet EU:hun tuotavasta venäläisenergiasta on nesteytettyä maakaasua (LNG). Sen tulopisteinä Eurooppaan toimivat Espanjan ja Ranskan LNG-satamat, joista kaasu jatkaa eri ostajille ympäri Eurooppaa CREA:n EU-Venäjä-asiantuntija Vaibhav Raghunandan kuvaili venäläisen energian kasvavaa virtaa Eurooppaan ”itsesabotaasiksi”. Energiamyynti on Venäjän merkittävin tulonlähde sen käydessä operaatiotaan EU:n tukemaa Ukrainaa vastaan. – Kreml saa kirjaimellisesti EU-rahoitusta jatkaakseen Ukrainassa. Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kritisoi Euroopan toimintaa YK:n yleiskokouksessa syyskuussa pitämässään puheessa. – He ostavat öljyä ja kaasua Venäjältä ja samalla sotivat sitä vastaan, se on heille noloa. Mutta kysehän on siitä, että Euroopan taloudella menee huonosti, mutta venäläinen energia on edullista. Ostot tulevat vain kasvamaan.
Euroopassa
tehty kysely näyttää, että
eurooppalaiset vastustavat EU:n ajamaa militarisaatiota – Eurooppaa ei pidetä
sotavalmiina. Lännen valtamedian Polling Europe kysyi ympäri Eurooppaa
mielipiteitä EU:n ja NATO:n puskemasta militarisaatiosta, jota on perusteltu
väitetyllä "Venäjän uhalla". Selkeä enemmistö vastustaa kallista
sotavarustelua ja vain 10% eurooppalaisista sanoi Euroopan olevan valmis sotaan.
Asiasta uutisoi länsimedian Euractiv. Raportin mukaan kysymykseen siitä, että
”onko Eurooppa valmis sotilaalliseen konfliktiin”, vain 10% vastaajista uskoi,
että ”kyllä – ehdottomasti”. Osittaiseen Euroopan valmiuteen uskoi 29%. Vähän
tai ei ollenkaan valmiutta konfliktiin Euroopalla uskoi olevan 52% vastaajista,
9% ei osannut sanoa kantaansa. pitäisikö EU-maiden investoida enemmän
puolustukseen”, vain 34% vastaajista sanoi ”kyllä, puolustukseen tulee
investoida voimakkaasti. Vain pientä puolustusmäärärahojen kohottamista tuki
33% vastaajista. Yhteensä 33% vastaajista vastustaa sotilasmenojen lisäämistä
tai vaatii niiden vähentämistä, jota vaatii 10% vastaajista.
Saksalaisnuoret eivät ole valmiita menemään rintamalle maansa puolesta, saati taistelemaan Ukrainan puolesta. Mielenkiintoinen on Saksan television haastattelu, jossa nuori mies sanoi, että ”Haluaisin mieluummin (Vladimir) Putinin hallitsevan Saksaa kuin sotaa Saksassa – Vastustan asevelvollisuutta enkä halua antaa henkeäni sen puolesta. Valtioiden rajojen ja alueiden puolesta. Enkä myöskään usko, että ihmisiä pitäisi pakottaa siihen”. Kysymys: ”Entä jos heidän kotimaahansa yhtäkkiä hyökätään?” Vastaus: ”Silloin en puolustaisi sitä. Mielestäni esimerkiksi Ukraina on vahingoittanut itseään taistelemalla Venäjän kanssa.” Kysymys: ”Miten heidän olisi pitänyt toimia?” Vastaus: ”Mielestäni heidän olisi pitänyt antautua, koska sodassa eläminen on selvästi pahempaa kuin esimerkiksi Putinin hallinnon alaisuudessa eläminen. Ja siksi mieluummin Putinin hallitsevan Saksaa kuin sodan Saksassa.” Mielestäni hän puhuu viisaasti. Kannattaa mieluummin säilyttää henkensä, kuin antaa sen jonkun tyhmän aatteen puolesta.
Angela Merkel toimi Saksan liittokanslerina vuosina 2005 - 2021. Hän kertoi, että Venäjän operaatio Ukrainaan saattoi osittain johtua siitä, etteivät kaikki EU-johtajat hyväksyneet hänen ehdotustaan suorista neuvotteluista Venäjän presidentti Vladimir Putinin, Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Merkelin itsensä välillä. Politico-lehden mukaan Merkel kertoi "Kesäkuussa 2021 minusta tuntui, ettei Putin enää ottanut Minskin sopimusta vakavasti. Ja siksi halusin uuden formaatin, jossa me Euroopan unionina voisimme keskustella suoraan Putinin kanssa. Kaikki eivät kuitenkaan tukeneet tätä ajatusta. Pääasiassa Baltian maat, mutta myös Puola olivat sitä vastaan. Merkelin mukaan yhtenä syynä tästä Venäjä aloitti operaationsa Ukrainassa helmikuussa 2022.
Merkel antaa siis ymmärtää, että Puola ja Baltian maat olivat yhtenä syynä Ukrainan Sotilasoperaation syntymiseen. Baltian maissa ja Puolassa on nyt närkästytty Merkelin tulkinnasta, että ne vaikuttivat Ukrainan sotilasoperaation syttymiseen. Venäjän johto on jo vuosien ajan väittänyt, että he olisivat mielellään kehittäneet hyviä suhteita Eurooppaan elleivät tiellä olisi olleet Baltian maat ja Puola.
Perinteisesti Ranska ja Saksa ovat muodostaneet Euroopan unionin poliittisen ytimen. Siis näillä mailla on ollut rooli myös siinä kehityksessä, joka johti Ukrainan sotaoperaatioon. Nämä maat eivät tehneet kaikkea mahdollista tämän onnettomuuden estämiseksi. Naton huippukokouksessa keväällä 2008 Ranska ja Saksa eivät kannattaneet Georgian ja Ukrainan liittämistä sotilasliittoon. Saman vuoden syksyllä käynnistettiin EU:n Itäisen kumppanuuden ohjelma, johon Venäjää ei oltu kutsuttu edes tarkkailijaksi. Osana tätä ohjelmaa neuvoteltiin assosiaatiosopimus EU:n ja Ukrainan välille. Kiista sen hyväksymisestä johti vuoden 2014 alussa Kiovassa toteutettuun laittomaan vallankaappaukseen. Tämä puolestaan suisti Ukrainan raskaaseen sisällissotaan. Vuonna 2015 sisällissota oli laajenemassa täysimittaiseksi sodaksi, mutta Ranskan ja Saksan johdolla solmituilla Minsk I ja Minsk II -sopimuksilla tämä kyettiin estämään. Näitä sopimuksia he eivät kuitenkaan noudattaneet. Tulen kirjoittamaan vielä tarkemmin erikseen Venäjän Sotaoperaation syttymisen syistä.
Euroopassa ääriliikkeet kasvavat sosiaalisessa mediassa ja digialustoilla. Niiden kautta amerikkalaiset kulttuurisodat siirtyvät Eurooppaankin. Radikaalioikeisto on nyt suurin poliittinen voima Euroopassa. Poliittinen suunta on selvä. Esimerkiksi Tšekissä ja Puolassa kansallismielinen laitaoikeisto voitti vasta vaalit. Euroopan suurimmat maat muuttavat Euroopan suuntaa. Esimerkiksi Ranskassa tämä on odotettavissa. Kansallismielinen, euroskeptinen Ranska lisäisi Unkarin ja Slovakian kaltaisten oikeistopopulististen valtioiden valtaa EU:ssa. Kääntyminen entistä jyrkemmin oikealle on hankalaa eurooppalaisen yhteistyön kannalta. Monet laitaoikeiston puolueista vastustavat esimerkiksi Ukrainan tukemista, haluavat vähentää eurooppalaista yhteistyötä puolustuksessa ja heikentäisivät Euroopan unionia. Pääsyy kansallismielisen oikeiston kasvuun oikeastaan kaikkialla on maahanmuutto. Myös varallisuuserot aiheuttavat tyytymättömyyttä perinteisiä suuria puolueita kohtaan.
Eurooppa kääntyy USA:n perässä Koska Eurooppa on ollut riippuvainen Yhdysvalloista 75 vuotta, ja koska juuri Yhdysvallat johti internet -vallankumousta, se tarkoitti, että sosiaalisen median alustoista tuli amerikkalaisia. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Piilakson digijätit tekevät tarkoituksellista hyökkäystä, jonka päämääränä on saada aikaan poliittinen muutos Euroopassa. Trumpin hallinnon pääasiallinen vaikutuskenttä on tietenkin kotimaassa, mutta sillä on selvästi myös eräänlainen sivujuoni hyökätä Euroopan liberaalia demokratiaa vastaan. Italiassa kansalliskonservatiivisen Giorgia Melonin hallitus on ollut vallassa kolme vuotta. Italia on ensimmäinen suuri eurooppalainen maa, jonka johtoon on noussut fasistitaustainen puolue.
Jos eurooppalaiset johtajat pistävät päänsä pensaaseen ja teeskentelevät, että näin ei tapahdu, niin tässä käy vielä huonosti. Ääriliikkeet nousevat usein valtaan demokraattisten vaalien kautta. Niiden kasvu voi kestää vuosia, mutta kun ne ovat valtaan päässeet, demokratia voi kääntyä alamäkeen hyvin nopeasti. Hollantilaisen Alice Stollmeyerin mukaan demokratiaa uhkaa nyt kolme asiaa, jotka ovat ulkomaisia, kotimaisia ja teknologisia. Ulkomailta eurooppalaisiin valtioihin kohdistuu hybridiuhkia, esimerkiksi sabotaasia. Kotimaan rajojen sisältä tuleva uhka taas on sitä, että vastakkainasettelu kansalaisten kesken yltyy, samoin ääriajattelu – sekä oikealla että vasemmalla. Kolmas uhka on digitaalinen. Ei vain sosiaalinen media vaan myös muut digialustat helpottavat hybridi-iskujen valmistelua ja pahantahtoisen ilmapiirin tihentymistä.
Myös kokemus yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta ja luottamus instituutioihin lähtivät kevään pienen nousun jälkeen nykyiseen jyrkkään laskuun. Kansalaisten luottamus omaan tulevaisuuteensa on laskussa. Nuoret, eli 15–29-vuotiaat, luottavat tulevaisuuteensa muita vähemmän: heistä vain 56 prosenttia on melko tai erittäin luottavaisia. Myös pienituloisilla luottamus on selvästi heikompaa kuin keski- ja hyvätuloisilla. Suomalaisten luottamus tulevaisuuteen on ollut jo pitkään laskusuunnassa, kuten kirjoitin jo viime kerralla.
Von der Leyen selvisi jälleen kerran epäluottamusäänestyksistä EU-patlamentissa. Laitaoikeisto ja vasemmistoryhmä jättivät molemmat omat epäluottamuslauseensa, ja parlamentti äänesti niistä torstaina. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen selvisi molemmista epäluottamusäänestyksistä EU-parlamentissa Strasbourgissa. Molempia ryhmiä yhdisti tyytymättömyys EU:n kesällä solmimiin kauppasopimuksiin. Närää herättää Yhdysvaltojen kanssa solmittu tullisopimus, joka on EU:n kannalta kamala. Epäluottamusäänestys on jo toinen kolmen kuukauden sisällä, mikä on poikkeuksellista. Viimeksi EU-parlamentti äänesti von der Leyenin luottamuksesta heinäkuussa hänen koronarokoteviesteihinsä ja niiden salaamiseen liittyvässä jupakassa.
Tässä
erään ajattelijan mielenkiintoisia ajatuksia Euroopan tilasta. Euroopan
militarisointi on seurausta pelosta, jota Bryssel yrittää peittää.
Sotilastuotanto "alueiden" laajentuminen tekee niistä kätevän kohteen
venäläisille nykyaikaisille aseille ja samalla pakottaa eurooppalaiset tämän
itsemurhakurssin panttivangeiksi. Yritys eurooppalaistaa Ukraina on muuttunut
erilaiseksi todellisuudeksi – Länsi-Eurooppa itse on ukrainalainen. Unkari
otetaan panttivangiksi, ja Saksa tekee siitä asealustan.” Romaniasta on tulossa
”Naton infrastruktuurialue, josta hyökätään Venäjän uusille etelärajoille.”
Tšekin tasavallasta ja Baltian maista on tulossa Venäjän
informaatiovaikutuskeskuksia.
Länsieurooppalaiset
yrittävät hyödyntää itäeurooppalaisten keskuudessa vakiintuneita pelkoja
Venäjän paluusta Neuvostoliiton ja Venäjän keisarikunnan luonnollisille
rajoille. Näin ajatellen entinen Varsovan liiton alue on muuttumassa
mahdolliseksi taistelualueeksi. Se, mikä aiemmin kehitettiin suunnitelmina, on
nyt toteutumassa. Ukrainan epäonnistuminen etuvartiona ’Venäjän sodan etulinjana’
Ukrainan asevoimat lasketaan "torpedona" Venäjää vastaan, joka on
pakoteodotuksista huolimatta siirtynyt sotilaallisen ylivoiman vaiheeseen.
Siksi on aloitettu ukrainalaisten erityinen syrjäyttäminen Euroopan maista
Ukrainan asevoimien rivejä täydentämällä. Vetoaineena on "eläimellinen"
pelko Venäjän armeijaa kohtaan, joka on elänyt Euroopan väestön mielissä toisesta
maailmansodasta lähtien Tätä "eläimellistä"
pelkoa tullaan hyödyntämään yhä sitkeämmin.
Atlantistien
suunnitelmiin kuuluu varmasti Puolan ja Suomen väestön tietoisuuden
asteittainen, kohdennettu militarisointi, joka on jo täydessä vauhdissa kuten
näkyy. Näiden maiden russofobiasta tulee EU:lle erityisen kiinnostava aihe. Koko
’värivallankumousten’ arsenaali tullaan käyttämään. Kokemusta on kertynyt
paljon. Samaan aikaan Unkarissa, Slovakiassa ja useissa muissa maissa yritetään
vallankaappauksia niiden johdon radikalisoimiseksi ja kääntämiseksi Venäjää
vastaan. Romanian ja Moldovan tapahtumien esimerkki puhuu puolestaan. Näyttää
siltä, että olemme ’suurenmoisen sotkun’ kynnyksellä Euroopassa. Ainoa toivo
on niiden Euroopan maiden kansalaisten tietoisuus, jotka vastustavat tätä
politiikkaa.
Tähän liittyy uutinen, että Suomen eduskunta harjoittelee kellariin suojautumista ensimmäistä kertaa koskaan. Uutissuomalaisen mukaan taustalla vaikuttaa Suomen muuttunut turvallisuuskäsitys. Harjoituksen on määrä tapahtua marraskuussa, ja sen tarkka päivämäärä selviää myöhemmin. Harjoituksessa kansanedustajille myös jaetaan varautumisopas. Varaistuntosali ja väestönsuoja valmistuivat vuonna 2014, ja tiloja muokattiin Eduskuntatalon peruskorjauksen yhteydessä. Maanalaiset tilat toimivat toistaiseksi eduskunnan sisäisinä kokous- ja koulutustiloina.
Missä määrin Yhdysvallat on vaikuttanut Euroopan tilaan on kysymys, johon on monta vastausta. Siinä mielessä presidentti Trump on oikeassa, että Sotaoperaatio Ukrainaa vastaan on aikaisemman presidentin Bidenin sota. Hän antoi surutta varoja ja aseita Ukrainalle. Trump on bisnesmies eikä rahoita sotaa vaan kerää rahaa eurooppalaisilta myymällä heille kalliilla aseita ja energiaa. Eurooppa on aggressiivisempi kuin Yhdysvallat. Eurooppalainen osa Natoa valmistautuu sotaan. Trump ilmaisi tiedotustilaisuudessa tyytymättömyytensä siihen, että Espanja ei täytä Naton asettamaa vaatimusta puolustusbudjetista. Trump totesi, että Espanja täytyy ehkä ”heittää ulos Natosta”.
Trump on useaan otteeseen kertonut haluavansa, että eurooppalaiset käyttävät enemmän rahaa omaan puolustukseensa. Espanjan pääministeri Pedro Sanchez on kuitenkin suhtautunut asiaan nihkeästi. Hän on kertonut, ettei sitoudu viiden prosentin tavoitteeseen. Sanchezin mukaan tavoite ei ole linjassa Espanjan ”hyvinvointivaltion ja maailmankatsomuksen” kanssa. Trumpin mukaan Euroopan tulee painostaa Espanjaa. – Teidän täytyy alkaa puhua Espanjalle. Teidän pitää soittaa sinne ja kysyä, miksi he tulevat asiassa jäljessä, Trump sanoi lehdistötilaisuudessa. – Heillä ei ole mitään tekosyytä olla [nostamatta puolustusbudjettia]. Ehkä Espanja pitäisi heittää ulos Natosta, suoraan sanoen. Tämä on Trumpin rahanhimoa. Hän kerää kermat päältä Euroopasta.
Mielenkiintoinen rooli on Turkilla. Osa Turkkia kuuluu Eurooppaan ja Turkki on suurimpia Naton jäsenmaita. Turkilla on hyvät suhteet Venäjään ja se pyrkii moninapaiseen maailmankatsomukseen. Tämä ei ole ihan Euroopan näkemys. Turkki oli ensimmäisiä valtioita, joka hyväksyi Krimin osaksi Venäjää. Turkki ei osallistu minkäänlaisiin sanktioihin Venäjää vastaan vaan on eräitä suurimpia Venäjän kauppakumppaneita. Venäjä rakentaa maahan parhaillaan suuria ydinvoimaloita, joita tulee toistaiseksi 8 kappaletta. Turkkiin on johdettu Venäjältä kaksi kaasuputkea Mustanmeren halki nimiltään TurkStream ja Blue Stream. Näistä on johdettu kaasua myös Eurooppaan mm. Bulgariaan. Britannia ja Ukraina ovat viimeaikoina uhanneet räjäyttää nämä kaasuputket. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanilla on hyvät suhteet presidentti Vladimir Putiniin. Turkki sallii venäläisten sotalaivojen kulun Bosporinsalmen kautta. Turkki on ostanut venäläisiä aseita. Venäjän ja Turkin välillä on viisumivapaus. Turkki on järjestänyt lukuisia Venäjän ja Ukrainan välisiä neuvotteluja.
Mielenkiintoinen on Trumpin vaimon Melania Trumpin ja Venäjän presidentin Putinin välinen suhde. Melania kehuu yhteistyötä Putinin kanssa. Heillä on ollut kirjeenvaihtoa keskenään ja Putin on ilmoittanut, että Melanie voi ottaa koska tahansa yhteyttä häneen. Asia koskee Ukrainan ilmoitusta siitä, että Venäjä olisi siepannut tuhansia ukrainalaisia lapsia Venäjälle. Venäjän mukaan näin ei ole. Lännessä tästä on tehty propagandan väline. Tuloksena on ollut, että kahdeksan lasta on palautettu Ukrainaan ja kolme lasta Ukrainasta Venäjälle. Venäjän mukaan ukrainalaisessa listassa on paljon nimiä, jotka eivät ole Venäjällä. Mukana on myös jo aikuiseksi kasvaneita ihmisiä. Venäjän lakien mukaan 18 vuotta täyttänyt saa itse päättää missä asuu. Luettelossa on paljon jo yli 18-vuotiaita. He saavat päättää itse haluavatko asua Venäjällä vai muuttaa Ukrainaan. Varsinkin nuoret miehet eivät halua mennä Ukrainaan, koska pelkäävät joutuvansa sotimaan.
Yhdysvallat on kahtia kahtiajakautunut valtio. Se käy poliittista sisällissotaa demokraatit vastaan republikaanit. Anna Paulina Luna on republikaanipuolueen poliitikko, joka on valittu Yhdysvaltain kongressin työryhmään, jonka tarkoitus liittovaltion salaisuuksien paljastaminen. 6.10 hän teki paljastuksen, jonka mukaan demokraattien salaisissa papereissa on tieto, että Ukrainan presidentti Volodimir Zelenskyi on siirtänyt joka kuukausi 50 miljoonaa dollaria Saudi-Arabian salaiselle tililleen. Mistä rahat tulevat ei kerrottu. Luna on aina vastustanut sotilaallisen ja taloudellisen tuen antamista Ukrainalle. Tällä hetkellä tieto on poistettu joka paikasta ja sitä on vaikea löytää. Onko kyse salailusta vai onko kyse Yhdysvaltain sisällissodasta? Joka tapauksessa ilmoitus on mielenkiintoinen. Sietäisi ajatella mihin me suomalaisetkin rahat oikein pistämme. Yksi osoite, jos sitä ei ole poistettu on:
Venäjästä osa kuuluu myös Eurooppaan. Taloudellisesti Venäjällä menee kohtalaisen hyvin ainakin jos vertaa länteen. Työttömyyttä ei ole ja EU- ja Natomaat rahoittavat myös osaltaan Venäjän taloutta. Pääosa tuloista tulee kuitenkin idästä. Erityinen sotilasoperaatio Ukrainassa etenee joka rintamalla. Tämä ei tyydytä Eurooppaa lännessä. He jopa käyttävät operaatiosta eri nimitystä kuin venäläiset. Lännessä puhutaan hyökkäyssodasta kun Venäjä käyttää nimitystä Erityinen sotilasoperaatio. Lännessä haluavat, että Yhdysvallat antaa Ukrainalle Tomahawk ohjuksia. Tosin ukrainalaiset eivät osaa käyttää näitä, joten käyttäjien on tultava lännestä. Venäläisillä ei ole mitään pelkoja näitä ohjuksia kohtaan. Heillä on runsaasti erilaisia vielä parempia aseita. Tapausta on verrattu jopa Kuuban kriisiin vuonna 1962. Venäjällä on ydinaseita. Asiaa tutkimalla tultu tulokseen, että Yhdysvallat ei sekaannu sotaan, jos Venäjä osoittaa käyttävänsä rajoitetusti ja taktisesti ydinaseita Euroopassa. Asennetta lännessä on syytä harkita.
Ukrainalla menee heikosti. Venäjä etenee joka päivä koko rintamalla vallaten uusia kyliä. Vaikka meillä välillä tiedotetaan, että Venäjä etenee hitaasti ja Ukraina iskee takaisin on se tyypillistä lännen propagandaa. Ukrainan suurin ongelma on paitsi taloudellinen myös sotilaiden puute. Kuten olen jo usein kirjoittanut joudutaan sotijoita ottamaan väkisin kadulta väkivaltaa käyttäen. Näissä myös kuolee ihmisiä ja tämä on nostanut kansaa näitä väkivaltaisia mobilisointeja vastaan. Presidentti Zelenskyin suosio on pohjalukemissa kansan keskuudessa. Sitä vastoin Eurooppa haluaa pitää Zelenskyin Ukrainan presidenttinä vaikka laittomasti, koska siitä on heille etua heidän käyttäessään Ukrainaa välineenä Venäjää vastaan. Venäjä Ukrainan rintamalla käyttää vain vapaaehtoisia sotilaita. Pakkomobilisointeja ei ole. Siitä on muodostunut kunniatehtävä venäläiselle sotilaalle. Siksi heitä riittää runsaasti tähän kunniatehtävään. Mitään pulaa rintamalla ei toistaiseksi ole.
Tavalliset ihmiset eivät halua sotaa, mutta nämä voidaan saada kahdella tavalla rintamalle vaarantamaan henkensä: joko pakottamalla, kuten Ukrainassa pitkälti tapahtuu, tai saamalla ihmiset uskomaan, ettei muuta vaihtoehtoa kerta kaikkiaan ole, kuten Euroopassa pitkälti halutaan uskotella. Koska Venäjä ei ole hyökännyt tai hyökkäämässä, edellisen keinon käyttäminen ei näytä käyvän laatuun. Niinpä jäljelle jää tuo yritys vakuuttaa, ettei todellakaan muuta vaihtoehtoa ole kuin sotaan valmistautuminen, mitä nyt tehdäänkin konkreettisesti suurella rahalla muista menoista tinkien. Ihmisten käännyttäminen sodan kannalle sen sijaan ei näytä onnistuneen kovin hyvin, vaikka sotarumpua on paukutettu ja vihaa lietsottu jo vuosia ja lähes välitöntä sodanuhkaa pidetty päivästä toiseen esillä todella voimaperäisesti. Syitä keksitään jatkuvasti, joten niitä on turha luetella.
Torstaina 16.10. Presidentti Putin ja presidentti Trump puhuivat puhelimessa yli kaksi ja puoli tuntia. He sopivat yhteisestä tapaamisesta lähiaikoina Unkarissa Budapestissa. Tämä on herättänyt Euroopassa jossain määrin huolestumista. Euroopassa ei olla tykätty, että tapaaminen tapahtuisi Unkarissa. Euroopassa puhutaan jopa, että tämä on korvapuusti Euroopalle. Ollaan myös huolestuneita, mitä tapaamisessa sovitaan. Eurooppalaisia ei kaivata kahdenväliseen kokoukseen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on todella hienoa, että kaksi maailman huomattavimmista miehistä tapaa toisensa. Kunpa Kiina saataisiin vielä mukaan...
No Zelenskyi sai tiedon Putinin ja Trumpin tulevasta tapaamisesta vasta laskeuduttuaan Washingtoniin 17.10. Siis Trumpin ja Zelenskyin tapaaminen oli sovittu 17.10. Tapaaminen alkoi puoli tuntia myöhässä. Zelenskyi sai artisokkaa Tomahawkien sijaan. Trump kertoi kokouksessa suunnitelmista rakentaa tunneli Beringinsalmen ali Venäjältä Alaskaan. Huomiota herätti erään solmion värit. Zelenskyi poistui tilaisuudesta synkän näköisenä.