SUOMI, SUOMI, SUOMI!
Maisema Kolilta, Eero Järnefelt oikealta nimeltään Erik Nikolai Järnefelt (1863 - 1937).
Suomessa olen minä syntynyt. Suomessa olen minä käynyt sotaväkeni. Suomessa ovat minun parhaat kaverini aina olleet. Vaimonikin on Suomesta. Kuten tuossa preferenssissä ilmoitan harrastan historiaa ja elämänkertojen lukemista. Eniten erilaisia elämänkertoja olen lukenut henkilöstä nimeltään Carl Gustaf Emil Mannerheim (4.6.1867 - 17.1.1951). Myös suurimpia kiinnostuksen kohteita on ollut Iosif Vissarionovits Dzugasvili eli Ioseb Besarionis dze Dzughasvili tutummalta nimeltään Josif Stalin (3.4.1922 - 5.3.1953). Hänestä eniten olen lukenut brittiläisten ja venäläisten kirjoittamia teoksia. Mutta nyt itse asiaan.
Suomalaiset ovat hyvin sotaisaa kansaa. Ampuma-aseiden määrä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna Euroopan korkein, maailman kolmanneksi korkein Yhdysvaltojen ja Jemenin jälkeen. Mutta ehkä on syytä näin aluksi pikaisesti hieman kerrata Suomen historiaa. En paneudu kauaksi ja perusteellisesti. Lähden Ruotsin vallasta käsin. Käytännössä Suomi oli Ruotsin vallan aikana Ruotsin siirtomaa eli riistomaa. Pääasiassa Suomesta riistettiin raaka-aineita (kuten tervaa Ruotsin sotalaivoihin ja veroja Ruotsin kuninkaallisille ja aatelisille) ja ennen kaikkea sotilaita sotimaan Ruotsin puolesta Euroopassa. Käytännössähän he olivat orjia. Silti Suomessa muistellaan Ruotsin vallan aikaa ja Ruotsia hyvillä mielin.
Venäjän keisari Aleksanteri I (23.12.1777 - 19.11.1825) sai Suomen käsiinsä suurpolitiikan ja taisteluiden jälkeen vuonna 1809. Aleksanteri I oli hyvin valistunut henkilö ja antoi Suomelle suuren autonomian. Suomi oli suuriruhtinaskunta, joka sai pitää ruotsalaiset lakinsa ja omat kielensä. Seurasi varmasti Suomen historian rauhanomaisin aika yli 100 vuotta. Tämä aika oli varmasti Suomen kehityksen tärkeintä aikaa. Suomeen syntyi teollisuutta ja rautatie. Aika loppui 1917 tai oikeastaan tammikuun 4. päivänä 1918, jolloin Suomelle lahjoitettiin itsenäisyys. Lahjoittaja oli Vladimir Iljits Lenin, oikealta nimeltään Vladimir Iljits Uljanov (22.4.1870 - 21.1.1924). Silti tuota aikaa muistellaan kauheudella ja vastenmielisyydellä yhä tänä päivänä.
Kuten jo aluksi kirjoitin suomalaiset ovat hyvin sotaisaa kansaa. Heti itsenäistyttyään 1918 suomalaiset kävivät oman kansansa kimppuun. Puolet suomalaisista taisteli toista puolta vastaan. Sodalle on annettu monta nimeä, mutta minä käytän nimeä "sisällissota". Oli kaksi osapuolta punaiset ja valkoiset. Punaisilla ei ollut yhtään kokenutta sodankäynyttä johtajaa, mutta valkoisilla oli C. G. Mannerheim, joka oli korkea-arvoinen venäläinen upseeri. Lisäksi valkoiset saivat apua sotaa käyviltä saksalaisilta, jotka nousivat maihin punaisten selustaan. Lopputulos oli aivan selvä. Valkoiset kostivat punaisille, jotka olivat omaa kansaa, hirmuisen raa'alla tavalla. Osa - siis myös naiset ja lapset suljettiin leireihin, joista myöhemmin Stalin ja Hitler ottivat oppia. Näin kerrotaan. Siis jo Suomen itsenäisyyden alku oli sotaa ja raakuutta. Vieläkään, vaikka asiasta on kulunut yli sata vuotta, asioita ei olla tutkittu kunnollisesti.
Suomalaiset ovat keksineet legendoja sodistaan, vaikka eivät ole voittaneet yhtään käymäänsä sotaa. Suurin legenda on ilman muuta talvisota. Siinä entiset viholliset punaiset ja valkoiset yhdistivät voimansa taistellakseen venäläisiä (Neuvostoliittoa) vastaan. Siis pelkästään sotiminen riitti yhdistämään entiset viholliset yhteen. Sotaa käytiin 105 päivää talvella 1939 - 1940. Sodasta käytettiin myös nimitystä "Suomen sota". Suomihan hävisi sodan, mutta legendoissa puhutaan, kuin Suomi olisi voittanut sodan. Jos sota olisi jatkunut vielä viikonkin, Suomi olisi romahtanut täydellisesti. Näinhän ei käynyt ja se riitti suomalaisille legendaksi kertomaan suurista voitoista. Suomi menetti Karjalan ja toiseksi suurimman kaupungin Viipurin.
Sotaan syyllisistä on pohdittu sodan alkamisesta ajan ja siihen en paneudu. Mutta sodan syitä voidaan pohtia. On selvää, että Neuvostoliitossa tiedettiin ja Stalin tiesi, että Saksa enemmin tai myöhemmin hyökkää Neuvostoliittoon. Neuvostoliittohan oli Saksan pääkohde tulevassa toisessa maailmansodassa. Leningrad oli toiseksi tärkein kaupunki Neuvostoliitolle. Suomen raja kulki tuolloin ihan Leningradin vierestä. Venäläiset pelkäsivät, että saksalaiset tulevat Suomen kautta Leningradiin. Siitä oli hyvin lyhyt matka hyökätä sinne. Oli löydettävä keinot sen puolustamiseksi. Tärkeäksi keinoksi nähtiin rajan siirtäminen kauemmaksi kaupungista. Mihinkään ehdotuksiin Suomi ei suostunut. Neuvotteluissa mukana ollut Juho Kusti Paasikivi (27.11.1870 - 14.12.1956) ja Mannerheim olisivat hyväksyneet Neuvostoliiton ehdotukset, mutta Suomen silloinen hallitus ulkoministeri Juho Eljas Erkon (1.6.1895 - 10.2.1965) johdolla ei hyväksynyt näitä ehdotuksia. Paasikivi ja Mannerheim sanoivatkin talvisotaa Erkon sodaksi. Näin Suomi menetti osan Karjalaa, saaristoa ja Viipurin. Ns. Molotov-Ribbentrop-sopimuksella ei loppujen lopuksi ollut mitään tekemistä asian kanssa, vaikka sitä on haluttu liittää epätoivoisesti talvisotaan.
Eipä aikaakaan, vähän yli vuoden kuluttua lähdettiin uudelleen sotimaan Tällä kertaa se oli hyökkäyssotaa. Kesäkuussa 1941 hyökättiin talvisodan voittaneeseen viholliseen Neuvostoliittoon. Suomi oli liitossa Hitlerin (Adolf Hitler 20.4.1889 - 30.4.1945) Saksan kanssa ja luuli saavansa helpon revanssin tästä sodasta. Monet lähtivät hakemaan suursuomea tarkoituksena laajentua jopa Uralille asti. Mutta onneksi sodanjohtomme marsalkka Mannerheimin johdolla havahtui ja huomasi, että Saksa ei voitakaan sotaa, vaan saa turpiinsa. Jo talvella 1942 Mannerheim tiedustelupäällikkö Aladar Paasosen oikealta nimeltään Aladar Antero Zoltan Bela Gyula Arpad Paasonen (11.12.1898 - 6.7.1974) ja muutaman muun kanssa ymmärsivät, että Saksa tulee häviämään sodan. Tämä perustui Stalingradista saatujen tietojen pohjalle. Suomen hyökkäyssota pysäytettiin ja alkoi asemasotavaihe. Sitä en voi kuitenkaan antaa Mannerheimille anteeksi, että hän ei jo tuolloin ryhtynyt neuvottelemaan Neuvostoliiton kanssa Suomen antautumisesta. Ehdot olisivat olleet hyvät ja kymmeniä tuhansia nuoria suomalaisia miehiä ja satoja tuhansia neuvostosotilaita olisi säästänyt henkensä. Mannerheimille ihmishenki ei merkinnyt mitään, vaan kunnia oli tärkeämpi.
Siis myös jatkosota hävittiin, mutta sillekin piti antaa jotain sotaisia voittoja. Keksittiin "torjuntavoitto". Käsite keksittiin vasta sodan jälkeen. Mitään todellista torjuntavoittoa ei ollut. Ainoastaan neuvostoliittolaiset käsittivät, että Suomi oli tuossa vaiheessa jo mennyttä kalua ja siirsivät joukkonsa kohti Berliiniä. Tuossa ohessa suomalaiset Risto Heikki Rytin (3.2.1889 - 25.10.1956) johdolla petkuttivat saksalaisia väittämällä yhä olevansa Saksan liittolaisia, vaikka jo hyvin tiesivät, että loppuhan tässä tulee. Saksa antoi aseita, mm panssaritorjuntavälineistöä ja lentovoimiaan suomalaisten käyttöön. Näin Risto Rytistä tuli huijari, joka huijasi entistä liittolaistaan.
Toinen käsite oli "erillissota", koska ei haluttu mainetta olla Hitlerin liittolaisia. Todellisuudessa Suomi oli liitossa Hitlerin Saksan kanssa. Tässä maailmaa pyrittiin hämäämään. Mutta sota ei päättynyt tähän. Piti vielä ajaa entiset liittolaiset - saksalaiset - pois Suomesta. Tähän sotaan suomalaiset eivät kiirehtineet, vaan toimivat hitaasti. Lopulta oli pakko. Saksa kosti pettämisen tuhoamalla Lapin melko perusteellisesti. Jatkosodassa Suomi menetti entisten lisäksi myös toisen käsivartensa Jäämerelle ja Petsamon nikkelikaivoksensa.
Tästä seurasi ehkä Suomen rauhallisin ja itsenäisin aika. Suomen parhaat presidentit J. K. Paasikivi ja Urho Kaleva Kekkonen (3.9.1900 - 31.8.1986) osasivat luotsata Suomea järkevästi ja taitavasti tuona poliittisesti villinä aikana, jolloin kehiteltiin ydinpommeja ympäri maailmaa. Suomi sai maineen rauhaa rakastavana valtiona, jolla oli hyvät suhteet joka puolelle maailmaa, myös lähimpiin naapureihinsa. Ongelmia ei ollut. Tähän vaadittiin lujaa ja erityisesti taitavaa johtajuutta, jota näillä kahdella henkilöllä oli.
Kekkosen jälkeen tilalle nousi Mauno Henrik Koivisto (25.11.1923 - 12.5.2017), joka oli jo toista maata. Hän ei ollut vahva poliitikko, vaan hänen aikanaan Suomi menetti jälleen itsenäisyytensä. Neuvostoliiton hajottua Suomi liittyi EU:hun tammikuussa 1995. Sen jälkeen Suomi ei ole voinut päättää juuri mistään asiasta itsenäisesti - ei edes kesäaikaan ja talviaikaan siirtymisistä. Suurin osa Suomen kansasta ei halua siirrellä kelloja sinne sun tänne, mutta tottelee kuuliaisesti kaikkea, mitä EU:ssa määrätään. Koivistosta lähtien myös presidentin valtaoikeuksia on jatkuvasti vähennetty. Ohitan onnellisesti Martti Oiva Kalevi Ahtisaaren (s.23.9.1937), koska hänen aikanaan presidentin oikeuksia vain kavennettiin. Hänen aikanaan hankittiin peräti 64 F-18 Hornet-hävittäjää, jotka tulivat Suomelle maksamaan yli 4 miljardia euroa. Ei ajateltu kyllä köyhiä eikä vanhuksia. Meidän ainoa naispresidenttimme Tarja Kaarina Halonen sentään vielä yritti taistella valtaoikeuksien puolesta, pitää hyviä yhteyksiä naapureihin ja ajatteli köyhää kansanosaakin. Hänen aikanaan ei hankittu uusia hävittäjiä.
Tarja Halosta seurasi kenties huonoin presidentti aikoihin Sauli Väinämö Niinistö (s. 24.8.1948). Tämä ressukka on idiootti ja aivan pihalla, mitä ympärillä tai maailmalla tapahtuu. Hänen ainoat saavutuksensa ovat nuori vaimonsa, poikansa ja lahjaksi saatu koira, joiden elämää seurataan aktiivisemmin kuin Saulin saavutuksia. Naistenlehdet ovat tätä täynnä. Koivisto ohitettiin politiikassa monesti. Maata hallitsivat toinen toistaan huonommat hallitukset ja pääministerit. Riman alitus oli miljonääri Juha Petri Sipilä (s. 25.4.1961), joka pisti työttömät niin polvilleen pakkolaeilla, että vielä koskaan Suomen historiassa ei ole tullut työkyvyttömyyseläkeläisiä masennuksen takia niin paljon kuin tänä aikana.
Vaikka Sauli Väinämö Niinistö on tasavaltamme puolustusvoimien ylipäällikkö hän ei tiennyt mitä hänen selkänsä takana puuhattiin. Sipilän hallituksen puolustusministerinä oli Jussi Lauri Juhani Niinistö (s. 27.10.1970), joka salaa presidentiltä ja hallitukselta solmi sopimuksia sotilasliitto Naton kanssa. Näitä olivat esimerkiksi Naton rauhankumppanuus ja Naton isäntämaasopimus. Näistä Sauli Väinämö Niinistö ja hallitus saivat tiedon vasta lehdistön kautta. Presidenttinä ja puolustusvoimien ylipäällikkönä Sauli Niinistön olisi pitänyt rangaista Jussi Lauri Juhani Niinistöä, mutta saamattomana miehenä hän ei tähän kyennyt. Ainakin Jussi olisi pitänyt erottaa, sillä hän asetti Suomen vaaralliseen tilanteeseen.
Nato on Venäjän pahin vihollinen ja Pietari, siis entinen Leningrad, on yhä rajojamme lähellä. Nato ottaisi mielellään Suomen taistelualustaksi, jos konflikti syttyisi. Lukuisat yhteiset harjoituksen Naton kanssa eivät parantaneet tilannetta. Tilanne muistuttaa hämmästyttävästi tilannetta ennen toista maailmansotaa ja yhteistyötä Hitlerin Saksan kanssa. Lisäksi loputon aseistaminen tuli viralliseksi tavoitteeksi, johon kuului uusien hävittäjien hankinta hirveällä hinnalla, lähes 10 miljardia euroa, mutta todellisuudessa varmasti yli 20 miljardia euroa.
Onneksi saatiin hirveä Sipilän hallitus päiväjärjestyksestä pois. Ihmeellistä on kun saatiin aikaan kokonaan naishallitus Sanna Mirella Marinin johdolla (s. 16.11.1985). Marinin hallitusta kohtasi suuri onnettomuus, suuri pandemia, KOVID-19 eli koronavirus. Marin hoitelikin asioita suhteellisen hyvin, mutta unohti aluksi ulkomaan hiihtäjät Italiasta ja Ruotsin rajat, joista pursusi viruksia Suomeen. Lisäksi valtiovarainministeri Katri Briitta Ilona Kulmuni (s. 4.9.1987) varasti valtion varoja omaan koulutukseensa. Älysi hän sentään erota tekonsa tähden. Ja otti lainaa maksaakseen rahat takaisin.
Pahin virhe on kuitenkin se, että hallitukseen otettiin mies nimeltään Matti Taneli Vanhanen (s. 4.11.1955). Tiesin heti, että nyt syntyy suuria vaikeuksia. Matti Taneli Vanhanen on vanha roisto, joka salasi Nuorisosäätiöltä saamansa vaalituen 2009, peräti yli 100 000 euroa, sai lautoja ilmaiseksi tulevaa taloaan varten taloudellisia etuja vastaan ja ennen kaikkea kävi oikeutta muutamasta suhdekohusta nuorten naisten kanssa. Yksi heistä oli Susan Kuronen (nyk. Ruusunen), joka kirjoitti Matti Taneli Vanhasesta totuudenmukaisen kirjan nimeltään "Pääministerin morsian", jossa hän paljasti muutamia totuuksia Matti Tanelista. Tätä Matti Taneli Vanhanen ei kestänyt, vaan haastoi Kurosen oikeuteen. Matti Taneli vanhana roistona voitti oikeudessa ja Kuronen joutui maksamaan korvauksia Matti Tanelille. Olen lukenut kirjan ja minusta se on rehellinen kuvaus henkilöstä, johon en missään nimessä luottaisi. Nyt Matti Taneli on jälleen rakentamassa taloa. Tulee vain miettineeksi, mistä hän nyt saa lautakasansa? Tällainen henkilö on nyt hallituksessa. Tietää takuuvarmasti vaikeuksia.
Mutta takaisin pääasiaan. Suomalaiset ovat siis sotaisaa kansaa. Vaikka koronavirus on aiheuttanut Suomelle suuria taloudellisia vaikeuksia, yhä harkitaan hävittäjien hankintaa. Missään nimessä tällaisessa taloudellisessa hätätilanteessa, jonka koronavirus on aiheuttanut, ei pitäisi ruveta harkitsemaan minkäänlaisia taisteluhävittäjien hankintaa! Juuri ostettiin Israelilta merimaaliohjuksia. Merivoimille valmistetaan 1,4 miljardilla neljä korvettia, joista osa on jo valmistunut. Suomelle on otettu suuria velkoja, mutta on oikein ottaa lainaa silloin kun se on näin edullista ja on kansallinen hätätilanne. Tällaisissa hätätapauksissa pitääkin ottaa lainaa ja ruveta maksamaan sitä takaisin sitten kun virus on voitettu ja koittaa taloudellisesti paremmat ajat. On lukuisia tapoja saada rahaa velkojen maksuun. Veroprogressiota voitaisiin korottaa jyrkästi, osinkoverotus voitaisiin nostaa samalla tasolle tuloverotuksen kanssa, suurille eläkkeille määrättäisiin eläkekatto esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa, kaikkinainen varustelu ja aseiden osto voitaisiin toistaiseksi lopettaa, hävittäjien hankintaa siirtää ainakin 20 vuotta eteenpäin, puolustusvoimien kokoa voitaisiin pienentää ja kertausharjoitukset lopettaa kokonaan toistaiseksi. Matti Taneli on näistä eri mieltä ja tulee aiheuttamaan ilman muuta suuria hankaluuksia toimillaan rahojen keräämisen suhteen. Ehdoton virhevalinta!
Mutta mitä vielä! Voimaan astui juuri uusi laki, että totaalikieltäytyminen asepalveluksesta on lainvastaista. Tämä päätös oli askel taaksepäin, koska nyt ahvenanmaalaistenkin on suoritettava ainakin siviilipalvelua. Totaalikieltäytyjä joutuu vankeuteen. Tämä on ihmisoikeuksien vastaista, kuten kansainväliset oikeustuomioistuimet Haagissa ja YK:ssa ovat ilmoittaneet. Asepalvelus voitaisiin suorittaa vapaaehtoisena. Halukkaita nuori miehiä ja naisia on riittämiin. Laskelmissa on todettu, että palkka-armeijakin tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin pakkoarmeija. Laatukin olisi parempi. Jos olisin vielä siinä iässä, olisin totaalikieltäytyjä. Armeija-ajan vuosi oli turhin vuosi elämästäni. Kadun, että tuhlasin vuoden elämästäni Suomen armeijassa.
Suomen ilmavoimien päätös luopua vihdoin hakaristitunnuksesta on maailmalla herättänyt huomiota. Tämä päätös on oikea ja oli todella suuri häpeä pitää tunnus voimassa tähän päivään saakka. Oli ilman muuta selvää, että tunnus yhdistettiin kaikkialla natsisaksaan, jonka liittolainen Suomi oli toisessa maailmansodassa. Vaikka hakaristiä on käytetty vuosituhansia erilaisissa kulttuureissa se kuitenkin yhdistetään nykyään natseihin ja oli Suomelle häpeällistä pitää se voimassa tähän päivään saakka. Tulee mieleen oliko tämä tarkoituksellista?
