Kirkasotsainen mies

 

 

GRÖÖÖÖN

 

 Puhutaan paljon, että presidentti Trump on muuttunut. Suurta huomiota herätti Trumpin isku Venezuelaan 3. tammikuuta ja sieppasi Venezuelan presidentti Nicolas Maduron ja hänen vaimonsa Cilia Florensin. Tämä oli kaikkien maailman sääntöjen vastainen teko. Samalla hän tappoi yli 200 ihmistä, joista suurin osa oli siviilejä. Hän myös vahingoitti Cilia vaimoa, mikä näkyy selvästi kaikista kuvista. Syynä Trump sanoo olevan huumekaupan.

Samalla hän eristi Venezuelan muusta maailmasta. Tärkeimpänä syynä pidetään Venezuelan valtavia öljyvarantoja, jotka Trump haluaa saada käsiinsä ja käydä niillä kauppaa. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Yhdysvallat valtaa eri valtioiden öljyvaroja ja käyttää niitä omaksi hyödykseen. Voin mainita vaikka Irakin, Syyrian, Libyan, Afganistanin jne. Iskun syynä Trump syyttää huumekauppaa. No maailmalla tätä pidetään tekosyynä. En käsittele iskun yksityiskohtia, koska tätä on tehty muualla jo niin paljon.

Esimerkiksi YK:n pääsihteeri Antonio Guterres totesi nopeasti suoraan , että iskut eivät olleet kansainvälisen oikeuden mukaisia. Yhdysvallat jatkaa laittomuuksien tiellä. Öljyn ottaminen amerikkalaisten haltuun on iskun syynä. EU tai Suomi eivät ole tuominneet Yhdysvaltojen iskua Venezuelaan. – Eurooppa ja koko tämä niin sanottu läntinen yhteisö toimii aivan totaalisen kaksinaismoralistisesti. Etelä-Amerikka luetaan osaksi Yhdysvaltain etupiiriä. Motiivi hyvin selvästi vaikuttaisi olevan öljy.  Madurolla on hoitoa vaativia terveysongelmia, kertoi  yhdysvaltalaismedia CNN. Maduron vaimoa edustava Mark Donelly sanoi puolestaan, että Cilia Flores sai "merkittäviä vammoja sieppauksensa aikana". Häntä pahoinpideltiin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut käyttöönsä ”Donroe-opin”. Sillä nimellä hän kutsuu yli 200 vuotta sitten silloisen presidentin James Monroen julistamaa linjaa, jonka ajatus oli, että Euroopan suurvallat pysyvät poissa Amerikan mantereelta ja vastineeksi Yhdysvallat ei sekaannu Euroopan asioihin. Tämä tulee vaikuttamaan Venäjän toimintaan Euroopassa ja Kiinan toimintaan idässä. Tämä voi vaikuttaa Kiinan toimintaan Taiwaniin. Maailmaa hallitsevat siis aseet ja voima. Eurooppa olisi siis heikoilla jäillä. Minkäänlaisilla kansainvälisillä sopimuksilla ei olisi enää juuri mitään merkitystä tämän jälkeen. Tämän olisi hyvä Euroopankin muistaa.

Paitsi Venezuelaa Trumpin toiminta kohdistuu myös muihin Etelä-Amerikan valtioihin. Tällaisia ovat mm. Kolumbia, Meksiko, Panama, Kuuba. Lisäksi kaikki muutkin Etelä-Amerikan valtiot joutuvat ajattelemaan asemiaan, jopa Meksiko. Myös Kanada on jo joutunut kohteeksi, mutta varsinkin Grönlanti on joutunut erikoiseen asemaan. Tämä on johtanut Euroopan  ja Yhdysvaltojen väliseen konfliktiin. No tästä tarkemmin. Kuvitukseni tällä kertaa on pääasiassa Grönlannista.

Tanskalla olisi vielä vähemmän keinoja puolustaa Grönlantia kuin Venezuelan armeijalla oli puolustaa presidenttiään Maduroa. Tanska tarvitsee eurooppalaisten liittolaistensa täyden tuen, jotta sen ei tarvitsisi ”myydä” Grönlantia. Nyt  Yhdysvallat pelottelee siis Tanskaa. Vaatimukset Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin alkoivat jo Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella, jolloin niitä ei otettu vakavasti. Nyt otetaan.

Eurooppalaiset ovat joten kuten Tanskan ja Grönlannin takana. Trumpin yhdysvaltalaisessa lähipiirissä eurooppalaisten huolia halveksitaan. – Millä oikeudella Tanska edes hallitsee Grönlantia, tuhahti Stephen Miller CNN:n haastattelussa? Miller on Valkoisen talon kansliapäällikkö ja Trumpin tärkeimpiä neuvonantajia. Hänen mielestään maailmassa hallitsevat vain valta ja voima. Ja ne ovat Yhdysvalloilla. Trump olisi voinut olla sankari. Hänellä on ilmeisesti pakkomielle tehdä itsestään konna. Liittolaisille hetki on paha. Muu Nato on kuitenkin alkanut jo koota joukkojaan Grönlantiin.

Presidentti Trump on ilmoittanut, että tämä on meidän pallonpuoliskomme. Muu maailma voi vain seurata sivusta – miettien, mitähän mahtaa tapahtua seuraavaksi. Trump myös sanoi suoraan, ettei Venezuela ehkä ole viimeinen maa, johon Yhdysvallat tekee ”intervention”. Kiina, Venäjä ja Iran ovat tuominneet USA:n toimet. Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum, Kolumbian presidentti Gustavo Petro ja Kuuban presidentti Miguel Diaz-Canel ovat ilmaisseet vastustavansa Yhdysvaltojen Nicolas Maduron sieppaamista ja Yhdysvaltojen  tuloa alueelle. On uhkailtu jopa aseisiin tarttumista, jos näin tapahtuu. Mutta toisaalta mitäpä ne mahtaisivat, jos Yhdysvallat päättää vallata koko läntisen pallonpuoliskon.

Ei tiedetä, tuleeko Maduro saamaan oikeutta ja mistä ja millä perusteella hänet tuomittaisiin. Millä perusteella Yhdysvaltain tuomioistuimen valta ylipäätään ulottuisi ulkomaisen johtajan toimien arviointiin laillisuusnäkökulmasta? Maduron sieppaaminen on paitsi laitonta myös häikäilemätön teko. Länsivaltojen johtajat ovat suhtautuneet varovaisen positiivisesti Maduron syrjäyttämiseen. Sen sijaan Täällä lännessä Euroopassa huolta on herättänyt ainoastaan Gönlannin kaappaus, jota Trump on ilmoittanut julkisesti havittelevansa osaksi Yhdysvaltoja. Mitä Natolle tapahtuu, jos Yhdysvallat valtaa Grönlannin?

Trump ilmoittaa, että hän tarvitsee Gronlantia ns. "kultaisen kupolin muodostamiseen. Tanskassa tyrmätään ajatus. Sekä Tanska että Grönlanti ovat selvästi torjuneet hänen pyrkimyksensä. Trump kuitenkin kertoi The Atlantic-lehdelle, että Yhdysvallat tarvitsee ehdottomasti Grönlannin. Suomi ja muut Pohjoismaat toistivat heti tukensa Tanskalle ja Grönlannille. Grönlannin ja Tanskan asioista voivat päättää vain grönlantilaiset ja tanskalaiset. Kaikilla valtioilla on vastuu kunnioittaa kansainvälistä oikeutta. myös Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi, että tämä periaate on Suomen ulkopolitiikan kulmakivi. No Stubb itse ei kuitenkaan ole toiminut näin. Jos Yhdysvallat ottaa Grönlannin voi se olla Naton loppu. Näin väitetään yleisesti.

Trumpin säännöillä Venäjällä presidentti Vladimir Putinilla olisi oikeus kaapata Ukrainan presidentti Zelenskyi tai jopa meidän presidenttimme Alexander Stubbi, koska Stubb on sijoittanut  Naton tukikohtia ympäri maatamme. Heidät molemmat voidaan pistää pariksikymmeneksi vuodeksi telkien taakse. Toisaalta Kiinalla olisi oikeus ottaa Taiwan haltuunsa, koska kansainvälisten lakien mukaan Taiwan on osa Kiinaa. Nyt tässä sekasortoisessa tilanteessa nämä teot eivät näyttäisi ollenkaan omituisilta tai nykyisessä tilanteessa niitä ei voisi sanoa laittomiksi. Tämä olisi erinomainen tilaisuus.

Grönlantilaisista 95 prosenttia on liittymistä vastaan. Eurooppalaiset ovat joten kuten Tanskan ja Grönlannin takana. Trumpin yhdysvaltalaisessa lähipiirissä eurooppalaisten huolia halveksitaan. Yhdysvaltain nykyhallintoa kiinnostaa todennäköisesti myös Grönlannin laajat ja pitkälti hyödyntämättömät luonnonvarat. Tanska ja Grönlanti ovat korostaneet, ettei Grönlanti ole myynnissä, ja että valtionrajoja ei voi siirtää voimalla tai kansaa ostaa. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen totesi viimeksi tiistaina, että pienten maiden ei pidä joutua pelkäämään suurempia valtioita.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Saksa ja Britannia aikovat yhdessä muiden eurooppalaisten Nato-maiden kanssa esittää, että Nato lisäisi läsnäoloaan Grönlannissa. Yhdysvaltain presidentin selvä tavoite on Grönlannin täydellinen hallinta. Valitsemme Tanskan, EU:n ja Naton, sanoi Grönlannin parlamanentin Naalakkersuisutin puheenjohtaja Jens-Frederik Nielsen sanoi ja toisti, että Grönlanti ei ole myytävänä. Trumpin mukaan Grönlannin hankkiminen on Yhdysvalloille kansallinen turvallisuusprioriteetti, ja hän on todennut, että sotilaallisen voiman käyttö on yksi mahdollinen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Saksa, Ruotsi, Norja ja myös Suomi ovat lisäämässä sotilaallista läsnäoloaan Grönlannissa. Jos liittolainen voi kyseenalaistaa toisen liittolaisen alueen, se heikentää koko sen turvan uskottavuutta, johon myös Suomen Nato-jäsenyys perustuu.

Uutistoimisto Reutersille nimettömästi puhuneen Yhdysvaltain hallinnon edustajan mukaan vaihtoehtoina on esimerkiksi Compact of Free Association -sopimus Grönlannin kanssa. Yhdysvalloilla on muutamien Tyynenmeren itsenäisten saarivaltioiden kanssa tällainen COFA-sopimus. COFA-sopimuksissa nämä Marshallinsaarten kaltaiset pienet saarivaltiot jättävät Yhdysvaltain hoidettavaksi turvallisuuden ja joitakin muita valtiollisia tehtäviä. Vastaavasti Yhdysvalloilla on laajat valtuudet operoida sotilaallisesti alueilla. Nato käytännössä halvaantuisi.

Yhdysvallat ilmoitti 7.1. vetäytyvänsä lukuisista kansainvälisistä järjestöistä. Näitä on ainakin 66, joista 31 on YK:n alaisia. Suurin osa kohteista on YK:n alaisia virastoja, komissioita ja neuvoa-antavia paneeleja, jotka keskittyvät ilmastoon, työvoimaan, muuttoliikkeeseen ja muihin kysymyksiin, jotka Trumpin hallinto on luokitellut liian monimuotoisuutta ja ”woke”-aloitteita palveleviksi. Yhdysvallat vetäytyy YK:n ilmastosopimuksesta (UNFCCC) ja hallitustenvälisestä ilmastopaneelista (IPCC). Muita luettelossa olevia YK:n ulkopuolisia organisaatioita ovat Atlantin yhteistyökumppanuus, Kansainvälinen demokratia- ja vaalituen instituutti sekä Globaali terrorisminvastainen foorumi. Suomea suoraan koskettava huomio on, että Yhdysvallat vetäytyy myös Helsingissä toimivasta hybridiuhkien osaamiskeskuksesta. Keskuksen tarkoituksena oli muun muassa parantaa valmiuksia hybridiuhkien torjumiseksi ja lisätä tietoisuutta niistä.

Muita organisaatioita ja virastoja, joista Yhdysvallat eroaa, ovat Carbon Free Energy Compact, Yhdistyneiden Kansakuntien yliopisto, kansainvälinen puuvillaneuvottelukunta, kansainvälinen trooppisen puun järjestö, Atlantin yhteistyökumppanuus, Pan-Amerikan maantiede- ja historiatutkimuslaitos, kansainvälinen taideneuvostojen ja kulttuurivirastojen liitto sekä kansainvälinen lyijy- ja sinkkitutkimusryhmä. Valkoisen talon mukaan järjestöt toimivat vastoin Yhdysvaltojen kansallisia etuja, turvallisuutta, taloudellista kehitystä ja itsemääräämisoikeutta. Vetäytymisen sanotaan estävän yhdysvaltalaisten veronmaksajien rahojen tuhlaamisen ”tehottomiin tai vihamielisiin agendoihin”. Trump on jo aiemmin allekirjoittanut määräykset Maailman terveysjärjestö WHO:sta, Pariisin ilmastosopimuksesta ja YK:n ihmisoikeusneuvostosta vetäytymiseen.

Varsinkin Suomessa on herättänyt huomiota vetäytyminen pois Hybrid Coe:sta eli Helsingissä toimivasta hybridiuhkien osaamiskeskuksesta. Tämä oli perustettu 2017 tarkoituksena torjua hybridiuhkia. tai tietoisuutta niistä. Sen olivat allekirjoittaneet Suomi, Ruotsi, Britannia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Myöhemmin mukaan on tullut lisää maita. Syyksi Yhdysvallat ilmoittaa näin estävänsä veronmaksajien rahojen tuhlaamisen "tehottomiin tai vihamielisiin agendoihin".

Uudeksi uhaksi on noussut Iranin ja Yhdysvaltojen välinen konflikti. Tilanne on sekava. Välillä Yhdysvallat sanoo iskevänsä Iraniin, välillä taas ei. Israel liittyy läheisesti asiaan. Muut läheiset valtiot ovat pyrkineet irtaantumaan tilanteesta. Iranissa on ollut väkivaltaisuuksia, mutta paljon on puhuttu, että ne on järjestetty rahalla. Yhdysvallat ja Israel ovat maksaneet hallitusta vastaan mieltä osoittaneille sievoisia summia väkivaltaisuuksista ja tuliaseiden käytöstä. Iranin hallinto on ilmoittanut, että nämä mielenilmaukset ovat ulkovaltojen juoni, joilla yritetään oikeuttaa sotilastoimet Irania vastaan. Viimeaikoina ne ovat kuitenkin lakanneet ja myös  hallituksen puolta on osoitettu mieltä, kuten alla oleva kuva osoittaa.

Venäjällä on hyvät suhteet sekä Iraniin että Israeliin ja se on käynyt neuvotteluja molempien valtioiden nykyisten johtajien kassa. Tilanne Iranissa näyttää rauhoittuneen. Lisäksi presidentti Trump ilmoitti, ettei aio hyökätä Iraniin, koska mielenosoitukset näyttävät laantuneen. Asiasta on ilmoitettu monelta taholta, mutta kukapa tietää tuntien Trumpin epämääräisen käytöksen? Lisäksi Qatar, Egypti ja Saudi-Arabia ovat painostaneet Trumpia olemaan hyökkäämättä Iraniin.

Kuitenkin kummallisimman teon teki Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Maria Corina Machado, joka antoi palkintonsa Trumpille. Tätä Trump ei missään nimessä olisi ansainnut. Nobel-komitea sanoi, että kerran luovutettua palkintoa ei voi siirtää eteenpäin. Trump kuitenkin otti palkinnon vastaan ja aikoo pitää sen. Muuten hän ei olisi ikinä ansainnut tai saanut palkintoa. Sen kaikki ymmärtävät ihan hyvin. Jopa itse Trump.