sunnuntai 23. elokuuta 2020

 





TÄMÄ TAPAHTUI


Tämä tapahtui sunnuntaina 16.8.2020 siinä puolenpäivän maissa. Lähdin pienelle noin tunnin pituiselle lenkille läheiseen luontoon. Ilma oli kaunis ja lämmin. Vähitellen havahduin uuteen ilmiöön. Huomasin keskellä luontoa jotain semmoista, jota aikaisemmin ei ollut. Tämä alkoi kiinnittämään huomiotani ja jäi ajatuksiini. Aluksi ajattelin, etten viitsi ainakaan kirjoittaa asiasta mitään, mutta asia ei jättänyt minua rauhaan. Päätin silloin ottaa muutamia kuvia  ja ne ovat mukana tässä kirjoituksessa. On otettava huomioon, että kaikkea näkemääni en ole ehtinyt kuvaamaan. Ainoastaan se osa, josta lähtien rupesin havahtumaan asiaan. Ihmiset ovat ruvenneet roskaamaan luontoa. Tätä ei ennen tapahtunut tässä määrin.

Tupakantumppeja ja kaljatölkkejä. Nuotiotakin poltettu.

Matkani varrella eri paikoissa tapasin muutamia ihmisiä, joiden kanssa syntyi juttua asiasta, kun he näkivät, että kuvaan näitä roskia. He kertoivat saman asian. Aikaisemmin tällä seudulla ei ollut roskattu niin paljon kuin nykyisin. He kertoivat lisäksi, että tuolta metsästä löytyy paljon lisää vielä pahempia "roskapaikkoja" tuollapäin ja tuollapäin! Jopa "käytettyä vessapaperia" löytyy sieltä. En kuitenkaan viitsinyt poiketa reitiltäni kuvaamaan niitä, koska en vielä tiennyt, että ryhdyn niistä kirjoittamaan. Tämä nyt vähän kaduttaa. Keskusteltiin, että onko nyt tämä koronapandemia vaikuttanut ihmisiin niin, että ei oikein välitetä mitä tehdään. Onko tämä jonkinlainen reaktio tähän uuteen sairauteen.

Lasia rikottu.


Nyt ei ilmastoahdistus ahdista yhtään enää. Vielä vähän aikaa sitten puhuttiin tupakantumppien myrkyllisyydestä ja muovien saastuttamista meristä. Ilmaston lämpeneminen oli tärkein asia, joka meni jopa vanhustenhoidon ja ruokajonojen ohi. Nyt tupakantumpit ja muovikassit ja pakkaukset heitetään huoletta luontoon ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Tuntuu, kuin kaikki jätettäisiin niille sijoilleen mihin ne sattuvat putoamaan. Lasipullot särjetään järjestään lähimpään kiveen. Toisaalta mikäpä minä olen arvostelemaan, kun en kuitenkaan juuri keräile niitä kaikkia luonnosta vaikka näinkin niitä siellä runsaasti. Tekisi mieleni hävetä!

Tupakkaa on poltettu, pizzaa on syöty, mehua ja kaljaa on juotu.


Paljon näkee semmoistakin, että kun roskia heitetään minne sattuu saattaa ihan siinä lähistöllä olla roskis, johon ihan hyvin muutamalla askeleella olisi voinut panna ne nyt maassa lojuvat roskat. Ei olla vain viitsitty tai välitetty ottaa muutamaa vaivaista askelta. Roskaamista on ollut aina, mutta ei siinä määrin kuin nyt. Kaikki ihmiset joiden kanssa keskustelin olivat samaa mieltä. Ilmeisesti pandemia on vaikuttanut ihmisiin hälläväliä tyyliin. Ei välitetä, mihin roskat jättää tai heittää. Jos istutaan kavereiden kanssa jossain ja juodaan kaljaa, jätetään tölkit sitten siihen paikkaan, jossa ollaan istuttu. Ei korjata niitä pois. Tupakantumpit heitetään suoraan maahan.

Tupakkaa ja nuotiota poltettu, huumeita käytetty, takki jätetty jne, jne...

Piilokuva-arvoitus samasta paikasta: kuinka monta roskaa löydät kuvasta?


Sitten tapahtui yllättävä seikka. Ollessani kuvaamassa yhtä "asetelmaa" paikalle ryntäsi nuori iloinen neito. Hän paljain käsin korjasi kaikki kaljatölkit roskapussiin ja sanoi, että hän palauttaa ne kierrätykseen. Sanoin hänelle, että todennäköisesti nuo tölkit ovat Tallinnasta tuotu eikä  niistä saa mitään rahaa. Tyttö vastasi iloisesti, että ei sillä ole mitään merkitystä. Tämä oli lenkkini kohokohta.







Ei kommentteja: