SUOMELLA MENEE...
Viime aikoina on monessa Suomen tiedotusvälineessä ilmoitettu, että Suomen taloudessa on tapahtunut käänne parempaan päin. Suomen talouden kasvu olisi ollut odotettua vahvempi. Talouskasvua on ennustettu 2 prosentiksi, jopa 2,2 prosentiksi. Yhteinen nimittäjä ennustenostoille on alkuvuoden odotuksia parempi talouskehitys. Esille nostetaan etenkin viennin, investoinnit ja teollisuuden vahvistumisen. Talous olisi elpynyt alkuvuonna odotettua vahvemmin ja kasvu ollut laaja-alaista. Kasvun odotetaan jatkuvan loppuvuonna, vaikka alkuvuoden poikkeuksellisen ripeä vauhti hieman tasaantuisikin. Myös yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän. Julkisia investointeja sanotaan tukevan etenkin puolustushankinnat.
Palkansaajien ostovoiman kerrotaan nousseen monien eri lukujen mukaan. Huhti-kesäkuussa 3,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, vuosinousu oli 4,8 prosenttia. Yrityssektorilla ansiotasoindeksi nousi 3,3 prosenttia. Valtion budjettitalouden saralla vuosinousu oli tilaston pienintä, 2,4 prosenttia. Palkansaajien reaalinen ansiotaso kerrotaan nousseen huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Reaaliansiot tarkoittavat palkkojen tai tulojen todellista ostovoimaa eli sitä, mitä ansioilla voi oikeasti ostaa. Elinkeinoelämän talousluottamus jatkoi paranemista elokuussa, Rakentamisen luottamus heikkeni hieman edelliskuusta, mutta luottamus pysyi pitkän aikavälin keskiarvotasolla.
Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli elokuussa –3,0, kun pitkän ajan keskiarvo on –2,9. Kuluttajien näkemykset oman talouden nykytilasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua paranivat hieman. Odotukset omasta taloudesta pysyivät ennallaan. Arviot työttömyyskehityksestä kohenivat, mutta kunkin omalla kohdalla työttömyyden uhka koettiin yhä suureksi. Talousnäkymiä varjostavat edelleen geopolitiikkaan liittyvät riskit. Iranin tilanteen pitkittyminen tai eskaloituminen voi nostaa energian hintaa ja kiihdyttää inflaatiota. Se olisi riski myös Suomen talouskasvulle.
Kesäkuussa
kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli 2,1 prosenttia, kertoo
Tilastokeskus. Toukokuussa inflaatio oli niin ikään 2,1 prosenttia. Eniten
inflaation nousuun vaikuttivat sähkön, bensiinin ja dieselin hintojen nousu.
Inflaation nousua taas hillitsivät eniten asunto-, kulutus- ja opintolainojen
korkojen sekä asiakirjamaksujen hintojen lasku. Kesäkuun pohjainflaatio oli 1,1
prosenttia. Pohjainflaatioon eivät sisälly elintarvikkeet tai energia, joiden
hinnoissa on muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista vaihtelua.
https://www.youtube.com/watch?v=AnBpCPmlwhE
Toisaalta on kirjoitettu, että tulevaisuutemme näyttää Pohjolan surkeimmalta ja talouspolitiikkamme on epäonnistunut. On sanottu, että ’köyhille ei saa antaa rahaa’, ’pääministeri on tullut hulluksi’ ja ’palkalla ei tarvitse tulla toimeen’. Inflaatioshokki ja korona tulivat ja menivät – olemme silti pulassa. Meitä uhkaavat ongelmat, joita päättäjämme eivät näytä pystyvän ratkaisemaan. Mitkä ovat velkaantumisen ja nollakasvun syyt, entä mihin väestön vanheneminen vaikuttaa? Ja onko maahanmuutosta oikeasti hyötyä?
Mielenterveysjärjestö Mieli ry kertoo, että kesän aikana järjestön kriisiapuun tuli yhä vakavampia yhteydenottoja. Erityisesti talousvaikeuksiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet kriisipuhelimessa ja kriisikeskusten vastaanotoilla viime vuosina. Järjestön mukaan ihmiset kertovat toimeentulon riittämättömyydestä, työttömyyden pelosta sekä kokemuksesta, ettei apua ole saatavilla. Myös taloushuoliin liittyvää nälkää ja jopa itsetuhosuutta on noussut esiin. Lähes kolme neljästä kriisikeskusten ammattilaisesta arvioi kriisiapuun hakeutuvien ihmisten voinnin heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Tämän näkemyksen jakavien ammattilaisten osuus on kasvanut huomattavasti kahden viime vuoden aikana. Nuorilla on pelkoa tulevaisuudesta, ja moni ikääntynyt taas kokee olevansa yhteiskunnalle rasite, eikä voimavara.
Turvattomuuden tunne on yleistynyt sekä kokemus siitä, ettei yhteiskunta enää kannattele heikommassa asemassa olevia kuten aiemmin. Myös julkisiin palveluihin pääsy nähdään yhä vaikeampana. Uusi ilmiö on, että huoli koskee nyt myös järjestöjen kykyä auttaa. Kriisipuhelimeen tuli alkuvuoden aikana lähes 170 000 soittoyritystä, joista liki 59 000:een vastattiin. Mieli ry:n mukaan kesän aikana vastausprosentti saatiin nostettua 40 prosenttiin lahjoitusrahoilla palkattujen kriisityöntekijöiden avulla. Kriisichattiin otettiin yhteyttä yli 10 000 kertaa, ja vajaaseen 5 000 yhteydenottoon vastattiin.
Perustarpeiden, kuten vaatteiden, lääkkeiden ja hygieniatarvikkeiden, saaminen on vaikeutunut sosiaaliturvaleikkausten myötä, selviää Kelan tuoreesta kyselystä. Hieman yli puolet toimeentulotukea saavista arvioi, että heidän luottamuksensa tulevaisuuteen on heikentynyt. Erityisesti toimeentulotukea saavat kokevat sosiaaliturvaleikkausten heikentäneen heidän toimeentuloaan ja hyvinvointiaan. Yli puolet vastaajista on joutunut tinkimään ruoasta tai hakemaan ruoka-apua. Vajaa puolet vastaajista kertoi vetäytyneensä sosiaalisista kontakteista toimeentulon heikennyttyä. Liki kaksi kolmesta vastaajasta kertoi, ettei heillä ole enää varaa lomaan tai vapaa-ajan viettoon kodin ulkopuolella. Hieman yli puolet puolestaan arvioi, että heidän luottamuksensa tulevaisuuteen on heikentynyt. Lisäksi noin kaksi kolmesta vastaajasta sanoi leikkausten lisänneen ahdistusta ja stressiä. Ongelmat liittyvät asumistuen, toimeentulotuen ja työttömyysturvan muutoksiin. Leikkaukset ovat viime vuosien aikana osuneet jo valmiiksi pienituloisiin ihmisiin.
Viime vuoden aikana 256 000 kotitaloutta sai toimeentulotukea. Ulkovaatteiden, kenkien, hygieniatarvikkeiden, lääkkeiden ja terveydenhuollon hankkiminen on vaikeutunut. Osa vastaajista kertoi, että tilanne on heikentänyt heidän mielenterveyttään ja lisännyt toivottomuuden tunteita. Tulokset osoittavat, että sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset eivät rajoitu toimeentuloon. Ne näkyvät monen kohdalla yhtä aikaa perustarpeista tinkimisenä, psyykkisenä kuormituksena ja sosiaalisena eristäytymisenä. Tämä kertoo siitä, että kokemus toimeentulon heikentymisestä voi heijastua hyvin laajasti ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Toimeentulotuen saajat arvioivat omaa taloudellista tulevaisuuttaan selvästi synkemmin kuin muiden etuuksien saajat. Vuoden 2025 lopussa 6,4 prosenttia Suomen väestöstä sai perustoimeentulotukea. Koko vuoden aikana tukea sai yhteensä 256 000 kotitaloutta, joissa asui 365 000 henkilöä. Kela maksoi perustoimeentulotukea miljardin euron edestä vuonna 2025.
Moni on vähentänyt sosiaalisia tilanteita ja kodin ulkopuolella vietettyä vapaa-aikaa. Osa tutkimukseen vastanneista oli joutunut turvautumaan ruoka-apuun. Ruokaa jaettiin ruokajakelupisteeltä esimerkiksi Helsinginkadulla. Sosiaaliturvaleikkaukset ovat näkyneet hyvinvoinnin heikkenemisessä erityisesti toimeentulotukea saavien keskuudessa, Perustoimeentulotukea saaneista vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä sanoi toimeentulotukeen ja asumistukeen tehtyjen muutosten heikentäneen heidän toimeentuloaan. Heistä joka toinen taas totesi vaikutusten olleen suuria. Leikkaukset ovat viime vuosien aikana osuneet tutkimusten perusteella jo valmiiksi pienituloisiin ihmisiin, Myös muista etuudensaajista 70 prosenttia koki korkeaa tai kohtalaista huolta taloudellisesta tilanteestaan tulevaisuudessa. Toimeentulotukea saavista 65 prosenttia kokee korkeaa huolta tulevaisuuden taloudellisesta tilanteestaan, Jo nyt lähes puolet heistä, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt leikkausten johdosta, kertoi vetäytyneensä sosiaalisista tilanteista huonontuneen taloustilanteensa vuoksi.
Kela ilmoittaa, että ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) käynneistä yli 40 prosenttia liittyy mielenterveysongelmiin, Huomattavasti miehiä enemmän terveyspalveluita käyttävät naiset. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat olivat yksi yleisimmistä syistä hakeutua terveydenhuoltoon. Lääkärin vastaanotolla kävi joka neljäs nainen. Miehistä puolestaan vain joka kahdeksas toimi näin. Opiskelijoiden mielenterveyden ongelmat ovat koko ajan lisääntyneet.
Kustannusten nousu ajaa monen nuoren talouden ”vaaralliseen tilanteeseen”. Etenkin verkko-ostosten helppous aiheuttaa velkaongelmien lisääntymistä. Suomalaisten velkaongelmat sitkistyvät ja syvenevät. Maksuhäiriömerkintöjä kirjattiin alkuvuonna yli 907 000. Yhä useamman velkaantuneen talousongelmat pitkittyvät ja syvenevät. Pitkäkestoisessa, yli puolentoista vuoden ulosotossa olevien henkilöiden määrä on lisääntynyt vuodessa noin 25 prosenttia. Nuoret ovat selvästi suurin ryhmä, joka saa uusia maksuhäiriöitä. Korkeimmillaan määrä on 20–30-vuotiaiden ikäryhmässä. Taustalla vaikuttaa osaltaan verkko-ostosten helppous. Yksittäinen selittävä tekijä häiriöiden lisääntymiselle on ostovoiman heikkeneminen.
Hallituksen leikkaukset uhkaavat lopettaa Kehitysvammaliiton toiminnan. Kehitysvammaliiton toiminta on vaarassa loppua kokonaan Stea-leikkausten takia, liitto kertoo tiedotteessaan. Yleisavustus lakkautetaan lähes täysin, lukuun ottamatta siihen sisältyvää kohtaavaa toimintaa. Jos liiton toiminta loppuu, mukana lähtee palveluita, joita ei saa Suomessa muualta. Tällaisia palveluita ovat kehitysvammaisia sekä puhevammaisia vuorovaikutuksessa auttavat Selkokeskus, Tikoteekki ja Papunet. Tavallisen yleiskielen ymmärtäminen on vaikeaa yli 800 000 suomalaiselle. Ilman selkokieltä heidän voi olla mahdotonta saada tietoa, toimia yhteiskunnassa, hoitaa omia asioitaan, opiskella tai työskennellä, tiedotteessa todetaan.
Vaikka Suomen taloudessa näkyy olevinaan kasvun merkkejä työttömyys kasvoi ennätykselliseksi. Työttömiä oli vuoden 2026 heinäkuussa 22 700 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 10,5 % Työmarkkinoilla ei ole näkyvissä selvää käännettä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on yhä kasvanut. Pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuussa yli 140 000. Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan heinäkuussa oli työttömänä 361 800 henkeä. Avoimia työpaikkoja on edelleen tavallista vähemmän. Heikko suhdannejakso on saanut yritykset varovaisiksi ja toistaiseksi keräillään rohkeutta rekrytointien kanssa. Erityisesti naisten työttömyys kasvoi heinäkuussa. Heinäkuussa työttömiä naisia 24 000 enemmän kuin heinäkuussa 2025.Työttömien määrä kasvoi siis suurimmilleen 2000-luvulla. Työllisyysaste jatkaa alenemistaan.
Suomen talouden toipumista häiritsevät Lähi-idän kriisi ja epävarmuus. Öljyn kallistuminen heikentää ulkoista kysyntää ja kotitalouksien ostovoimaa, mikä jarruttaa sekä vientiä että yksityistä kulutusta. Taloussuhdanteen piristyminen kasvattaa välillisiä verotuloja, mutta toistaiseksi vaisu työllisyyskehitys hidastaa ansiotuloverotulojen kasvua ja pitää työttömyysmenojen tason korkeana. Vuosina 2027–2030 alijäämä on noin 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkasuhteen arvioidaan nousevan tänä vuonna yli 90 prosenttiin, ja vuonna 2030 velan odotetaan olevan lähes 99 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suomen velan suhde bruttokansantuotteeseen on Euroopan huonoin. Alla osoite Suomen velkakelloon:
Selkeästi
nähdään, että ero suuri- ja pienituloisten talousluottamuksessa repesi
historiallisen isoksi. Useampi suomalainen kokee, että tulojen ja menojen
yhteensovittaminen on helppoa, mutta samaan aikaan kasvava joukko kokee sen yhä
vaikeammaksi. Kotitalouksien arki näyttää tällä hetkellä hyvin erilaiselta
riippuen siitä, onko kotitaloudella palkkatuloja vai perustuvatko tulot työttömyysturvaan
tai muihin tukiin. Ero luottamuksessa on historiallisen korkealla tasolla. Joka
kolmas suomalainen kokee, että rahat on vaikea saada riittämään.
Lapsiperheköyhyys onkin valtavassa kasvussa.
Suomalaisista 38 prosenttia on vailla taloudellista puskuria. Säästöjä pitäisi olla neljän kuukauden menojen edestä mutta 38 prosentilla suomalaisista ei ole säästöjä. Osuus on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Syynä ovat todennäköisesti inflaatio, korkojen nousu ja työttömyys. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat heikentäneet säästöjä. Kahdella viidestä suomalaisesta ei ole ollenkaan säästöjä pahan päivän varalle. Suomessa luku on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa ilman taloudellista puskuria olevien osuus oli 38 prosenttia, Ruotsissa 22 prosenttia, Tanskassa 21 prosenttia ja Norjassa 18 prosenttia. Suomessa on satojatuhansia työttömänä. Silloin säästäminen voi olla mahdotonta.
Monet kirjoittavat asiasta. Esimerkiksi mies kirjoittaa: "Jos ja kun kaikki menee elämiseen niin mitään ei jää säästöön. Voimavarat menee siihen miten loppukuun laskuista selviää. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole ymmärtää miksi puskuria ei ole." Toinen kirjoittaa: " Tämä hallitus on tiputtanut valtavan määrän perheitä toimeentulotuelle leikkaamalla muita tukia. Toimeentulotuella elävällä ei jää rahaa yli eikä pienikään säästäminen ole edes sallittua. Toimeentulotuki on kaikista passivoivin loukku ja sieltä ylöspäin nouseminen on vaikeaa." Kolmas kirjoittaa: " Toimeentulotuella elävänä ei saa olla säästöjä yhtään. Työttömänä työmarkkinatuella, tai nykyisin yleistuella, jää silti toimeentulotukirajan alle ja on oikeutettu toimeentulotukeen, joten moni työtön saa silti toimeentulotukea. Ja täten ei saa säästää." Eräs kirjoittaa: "Raha tulee rahan luo. Rikkaimmilla on puskureita vuosiksi tai vuosikymmeniksi, mutta normikansalaisilla menee lähes kaikki kädestä suuhun ja monilla ei rahat riitä edes perustarpeisiin. Nykyhallitus on eriarvoistanut suomalaisia enemmän kuin mikään hallitus aiemmin."
Eräs kirjoittaa:"Rikkain 10% omistaa jo 50% kaikesta varallisuudesta, 63% rahoista pankissa, osuus on kasvanut melkein 20 vuotta eli sen jakson, jossa Suomen talous on kasvanut heikosti. Kysymys nousee nyt: uskooko joku, että rikkain 10% on valmis luopumaan tästä omasta rikastumisestaan valtiomiesmäisesti yhteisen edun takia? Rikkain 10% tietysti väittää muiden olleen laiskoja Suomessa 20 vuotta hyvinvointivaltion ajan 2007–2026, vaikka oikeasti hyvinvointivaltio aloitti 1965, vuonna 2007 oli mittarit kaikki hyvin ja 2007 sivistyksen hylännyt rahakokoomus ”matematiikka pakottaa poliittisia päätöksiä” pääsi valtaan, ja alkoi finanssi-alan matematiikalla johtamaan hyvinvointivaltiota Tilastokeskus 2021, Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien varallisuus > 2019 > 3. ”Varakkaimman kymmenyksen osuus nettovarallisuudesta 50 prosenttia ” Oma asunto on tärkein varallisuuslaji kaikissa muissa kymmenyksissä paitsi varakkaimmassa kymmenesosassa, jossa rahoitusvarallisuuden osuus on suurin (n. 40 % kokonaisvaroista). Varakkaimman kymmenyksen osuus kaikista rahoitusvaroista oli noin 63 prosenttia. Reaalivaroista se omisti noin 36 prosenttia.”
Sosiaalialan korkeastikoulutettujen ammattijärjestö Talentia vaatii hallitusta perumaan ensi vuoden leikkaukset. Sosiaaliala ei kestä enää yhtään leikkauksia. Talentia vaatii hallitusta perumaan sosiaalihuoltoon ensi vuodelle kaavaillun 55 miljoonan euron säästön. Liiton mukaan sosiaalialan kannalta tilanne on hälyttävä: sosiaalipalvelujen ja järjestöjen matalan kynnyksen tuen rahoitusta aiotaan vähentää samaan aikaan, kun köyhyys, työttömyys ja palvelujen tarve kasvavat. Sosiaalihuoltolain muutoksilla tavoitellaan ensi vuonna 55 miljoonan euron säästöä ja 100 miljoonan euron vuosittaista säästöä vuodesta 2028 alkaen. Säästöjä haetaan muun muassa lakkauttamalla nykymuotoinen kuntouttava työtoiminta, muuttamalla sosiaalisen kuntoutuksen rakennetta, kaventamalla palveluja ja korottamalla asiakasmaksuja.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen elinvoima ei pysy OECD-maiden perässä. Suomen elinvoima ei ole juuri kehittynyt 15 vuoteen, selviää konsulttiyhtiö MDI:n kehittämästä EVPY-indeksistä. Yhtiön tiedotteen mukaan 15 OECD-maata on kiilannut Suomen ohi indeksin elinvoimamittarin osalta vuoden 2010 jälkeen. Kaikki osa-alueet mukaan luettuna Suomi on 38 OECD-maan vertailussa sijalla kuusi, mutta elinvoiman puolella kehitystä ei ole tapahtunut. Siinä Suomi on pudonnut viidessätoista vuodessa sijalta yhdeksän sijalle 24.
Huomioitavaa on, että Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on puolittunut. Suomen tavaravienti saa yhä heikomman siivun maailman kokonaismarkkinoista. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) kertoo, että Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024 ja se jatkuu yhä. Suomen markkinaosuus on pienentynyt ennen muuta resurssiperustaisen ja korkean teollisuuden tuotteissa. Tavaravientimme suorituskyky heikkeni jyrkästi aina vuoteen 2012 asti, minkä jälkeen lasku tasoittui. Nyt lasku on kuitenkin alkanut uudelleen, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjänviennin melkein täysi loppuminen. Vanhat teollisuusmaat menettävät markkinaosuuttaan, kun kehittyvät taloudet ottavat sitä lisää. Teollisuusmaat ovat kuitenkin paikanneet vajetta hyvällä tuotevalikoimalla. Toisin sanoen niillä on ollut viedä tuotteita, joille on maailmalla kysyntää. Suomella näin ei ole ollut, vaan maailmanmarkkinaosuuden kehitys on ollut 42 suurimman viejämaan joukossa toiseksi surkeinta. Taakse jäi vain Iso-Britannia, Etla kertoo. Kysyntä kasvaa maailmalla paljon enemmän kuin Suomessa.
Suomen sijoitus kilpailukykyvertailussa laski selvästi. Eniten laski yritysten suorituskyky. Heikoin tekijä oli yhä taloudellinen menestys. Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta vertailun kaikissa neljässä pääluokassa. Eniten laskua tuli yritysten suorituskyvyssä, joka on tiedotteen mukaan nyt vertailuhistorian heikoimmalla tasolla. Kaikkein heikoin tekijä oli viime vuosien tapaan taloudellinen menestys. Osa Suomen sijoituksen putoamisesta eri tarkasteluluokissa johtui suhdanteesta, osa rakenteista. Suomen ja muiden pienten maiden sijoitusta heikentää tässä kokonaisuudessa kotimarkkinoiden pieni koko. Muut Pohjoismaat ovat kuitenkin sijoilla 21–34, kun Suomi on sijalla 48. Suomi häviää muille Pohjoismaille kaikissa neljässä pääkategoriassa. Kärkisijat 70 maan vertailussa menevät kuitenkin Singaporeen ja Hongkongiin. IMD:n kysely toteutettiin kevättalvella 2026.
Paljon puhuttu aihe Suomessa on väestön vanheneminen. SUOMEN kokonaishedelmällisyysluku on nyt noin 1,3. Kokonaishedelmällisyysluku tarkoittaa lapsiluvun odotetta eli lapsimäärää, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Yleisen käsityksen mukaan väestön uusiutumiseen tarvitaan 2,1 lapsen hedelmällisyysluku. Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana, kertoi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla lapsiin keskittyvässä väestöennusteessaan alkuvuodesta. Suomen suurimpia ongelmia on matala syntyvyys yhdistettynä sotien jälkeisen vauvabuumin harvinaiseen voimakkuuteen. Tämä johtaa siihen, että väestön ikääntymisellä on Suomessa kovemmat vaikutukset kuin muualla. Aihe näkyy jo nyt julkisessa taloudessa kasvavina sote-kustannuksina. Edessä on suurten ikäluokkien kuolema ja ikääntymispaineen helpottaminen, mikä tapahtuu HS:n mukaan vuosina 2030–2050. Silloin kuitenkin eteen nousee uusi ongelma, kun pienemmät ikäluokat eivät riitä paikkaamaan työvoimavajetta. Ensin iskee hoivakriisi, sen jälkeen työvoimakriisi, HS kirjoittaa. vuoden 2040 jälkeen matalan syntyvyyden vaikutukset kasautuvat täysimittaisina. Vuoteen 2100 mennessä väestö on ilman maahanmuuttoa vähentynyt olennaisesti. SUOMALAISTAUSTAISTEN määrä voi pudota alle puoleen nykyisestä vuoteen 2100 mennessä. Suomi tarvitsee tuntuvaa nettomaahanmuuttoa vuosikymmenten ajan, jotta luonnollinen väestötappio korvautuisi ja huoltosuhde pysyisi hallittavana.
Euroopan talous on hyvin huonolla tasolla, Suomen talous vielä huonommalla. Kahdella syyllä on voimakas vaikutus asiaan. Ensimmäinen on Yhdysvaltojen nykyinen politiikka Lähi-idässä ja Trumpin talouspolitiikka, joka on tavallaan romahtanut Yhdysvaltojen velkakellon yli 40 biljoonaan dollariin. Iranin sota on nostanut öljyn hintoja koko maailmassa ja tämä vaikuttaa myös Suomen talouteen voimakkaasti. Toinen on Suomen osallistuminen Ukrainan sotaoperaatioon ja sotilasmenojen voimakas nosto. Suomi haluaa välttämättä osallistua tähän. Puolustusvoimille riittää rahaa, mutta Suomen köyhille, työttömille, sairaille, vanhuksille ei. Lisäksi rahaa ja seita työnnetään Ukrainaan, jossa ne menevät lähinnä huijareiden taskuihin.
Suomi on jakaantunut kahteen osaan. Kaksi kolmasosaa Suomen kansasta tulee toimeen, yksi kolmasosa tulee huonosti toimeen tai ei ollenkaan toimeen. Osa toimeentulevista tulee erittäin hyvin toimeen. Kaikki johtuu Suomen hallituksen toiminnasta. Petteri Orpon hallitus on täysin epäonnistunut Suomen talouden ja Suomen kansan hoidossa. Suomi on ajautunut ja ajautumassa yhä huonompaan suuntaan.
Ainoa alue johon Suomessa suorastaan työnnetään rahaa on puolustusvoimat. Uudet F-35-hävittäjät saapuvat Rovaniemelle lokakuun alkuun mennessä. Suomi on tilannut Yhdysvalloista kaikkiaan 64 F-35 hävittäjää. Hävittäjähankkeen yhteisesti päätetyn 10 miljardin euron hinta on jo ylitetty niillä ohjuksiin liittyvillä ostoilla, joista aikaisemmin ei puhuttu mitään hanketta hyväksyttäessä. Kyseessä ovat ohjukset, joita ilman hävittäjillä ei tekisi mitään. Lisäksi hävittäjät ovat nykyisin huono hankinta sotamenetelmien muuttumisen johdosta. Erilaiset ohjukset olisivat olleet halvempi ja nykyaikaisempi menetelmä. Lisäksi F-35-hävittäjät ovat vaikeasti huollettavissa ja enimmäkseen maassa. Tämä oli mittava ja älytön hankinta pienelle köyhälle Suomelle.
Kuten olen jo aikaisemminkin kirjoittanut Suomi on niitä harvoja valtioita maailmalla, joissa vallitsee pakkomobilisaatio. Tämä koskee kaikkia 18 - 65 -vuotiaita miehiä, joka käytännössä rajataan 30 -vuotiaisiin. En pidä pakkomobilisaatiota sivistysvaltion ominaisuutena. Toisaalta tällä hetkellä miespuolisesta ikäluokasta vain alle 70 prosenttia suorittaa palveluksen. Yli 30 prosenttia ei suorita sitä. Tämä johtuu tietojen mukaan syrjäytymisestä. Itsekin tunne monta kaveria, jotka eivät ole käyneet asepalveluksessa. Itse olen käynyt asepalveluksen ja pidin sitä hukkaan heitettynä vuotena. Mielestäni Suomen hallituksen pitäisi jotenkin korvata tämän minulle vaikka rahallisesti. Enää en menisi armeijaan, olisin totaalikieltäytyjä.
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raportin mukaan Suomen maanpuolustustahto voisi romahtaa, jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja epäluottamus syvenevät samanaikaisesti ulkoisten uhkien kanssa. Luottamuksen puutteen ja jakautumisen lisäksi puolustusjärjestelmää haastavat tulevaisuudessa ikäluokkien pieneneminen, maahanmuutto sekä nuorten heikkenevä suorituskyky. Suomalaisten tunnetusti korkea maanpuolustustahto voisi romahtaa tilanteessa, jossa Suomi kohtaa todellisen sodanuhan ja jossa yhteiskunnalliset kehityskulut ovat etäännyttäneet yksilöitä ja väestöryhmiä toisistaan sekä yhteiskunnan velvollisuuksista. Kehityksen seurauksena kansalaisten luottamus viranomaisiin, instituutioihin ja toisiinsa on heikentynyt merkittävästi, ja myös luottamus Suomen puolustukseen on kärsinyt. Suomalaiset eivät luota liittolaisten tukeen, ja historiallinen pelko jäädä yksin laskee yhteiskunnan asenteita. Tutkijoiden mukaan kansalaisten sitoutumista maanpuolustukseen ei voida pitää enää itsestäänselvyytenä, vaan yhä useampi tarvitsee perusteluja Suomen puolustamisen tarpeelle. Toteutuessaan maanpuolustustahdon romahtamisella olisi merkittäviä seurauksia yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalle puolustusjärjestelmälle.
Tällä hetkellä reservin koko on noin 875 000. Sitä ollaan kasvattamassa jopa miljoonaan sotilaaseen vuoteen 2031 mennessä. Tämän on määrä onnistua viime vuoden lopulla päätetyllä reserviläisiän nostamisella 65 ikävuoteen. Vaikka jotkut kansalaiset pitävät edelleen maanpuolustusta velvollisuutenaan, yhä useammat tarvitsevat lisäperusteluja Suomen puolustamisen tarpeelle. Kansalaisten muuttuvan suhteen valtioon seurauksena korvaamatonta sitoutumista maanpuolustukseen ei voida enää pitää itsestäänselvyytenä.
Mielestäni Suomelle järkevintä olisi suhtautua asioihin täysin toisella tavalla. Erityisesti presidenttimme Alexander Stubb on ajanut Suomen kohti aseistautumista ja kohti suurta vaaraa. Hänen suosionsa Suomessa on suuri, mutta toimintansa Suomen kannalta erittäin vaarallista. Liittyminen Natoon ja ydinaseiden salliminen tuoda maahamme ovat lisänneet vaaroja ja paineita Suomea kohtaan. On selvää, että jos Suomessa varustaudutaan Venäjä vastaa vähintään samalla mitalla. Kaikkinainen toiminta Euroopassa ja Ukrainassa ovat kohdistaneet Suomeen ennennäkemättömiä uhkia. Euroopassa on hysteerisesti ryhdytty varustautumaan ja ryhdytty levittämään valtavasti erilaisia poliittisia käsityksiä suhteista Venäjään. Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa yli 1 300 km. Suomea on hyvin vaikea puolustaa, koska Suomi on kapea ja pitkä maa. Lisäksi väkilukumme on pieni ja maa on harvaan asuttu. Olemme ensimmäisiä ja viimeisiä tulilinjalla. Meidän ylitsemme ajettaisiin monta kertaa.
Liiallinen keskittyminen Ukrainan tilanteeseen on ajanut Suomenkin käytännössä katastrofin partaalle. Kaikkinaiset sanktiot Venäjää kohtaan ovat vain huonontaneet Euroopan tilannetta. Esimerkiksi Euroopalle edullinen kauppa on loppunut melkein kokonaan. Samoin on käynyt edullisen energian ja raaka-aineiden saamisen kohdalla. Euroopassa on levinnyt tieto, että sieltä olisi oltu yhteydessä Venäjään. Stubbhan sanoi kesäkuun Kultaranta-keskusteluissa, että Euroopan tulisi olla yhteydessä Venäjään viimeistään kahden kuukauden aikana. Sen voin vahvistaa, että Suomen osalta niitä ei ole käyty, Stubb sanoi.
Suomalaisten ikivanha pelko
Suomessa on vanha viisaus, joka sanoo, että naapureiden kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä. Suomen ylivoimaisesti suurin naapuri on Venäjä. Miksei Suomi voisi olla aloitteen tekijä? Voisimme etsiä sopivia henkilöitä ja varovasti ottaa yhteyttä Venäjään. Tämä olisi sekä Euroopan että Suomen kannalta helpottava tekijä. Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut, että hän on valmis ja avoin kaikille keskusteluille. Jos saisimme keskusteluyhteydet avattua se muuttaisi varsinkin Suomen tilanteen aivan uudeksi. Voisimme vähitellen avata rajamme ja sallia normaalin rajakäytännön. Vähitellen voitaisiin aloittaa jälleen edullisen kaupankäynnin. Tähän liittyisi myös edullisen energian ja raaka-aineiden saaminen. Turisteja ja ihmisiä saapuisi valtavia määriä. Jos suhteet palaisivat normaalille tasolle Suomen talous alkaisi kasvaa. Liialliset puolustusmenot voitaisiin lopettaa. Kaikki uhkakuvat loppuisivat. Hyvinvointi palaisi Suomeen. Mutta tämä tietää valtavaa asennemuutosta.
Tämä voisi levitä mahdollisesti myös Eurooppaan. Tiedän kyllä että ratkaisu herättää tällä hetkellä Suomessa paljon vastustusta ja vastakommentteja. Mutta palaan asiaan myöhemmissä kirjoituksissani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti