VOI SUOMI!
En ole vähään aikaan kirjoittanut tänne. Johtuu siitä, että minulla on ollut hyvin kiireinen aika. Mutta ehkä on hyvä välillä kommentoida jotain.
Suomella menee tällä hetkellä todella huonosti. Tästä ei juuri puhuta julkisesti. Esimerkiksi julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylitti 90 prosentin rajan jo aikaa sitten. Velan kasvu on jatkuvasti nopeutunut ja on paljon nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. EU:n sääntöjen mukaan velka ei saisi olla yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt se meillä on 90,3 prosenttia, mutta tulee ilman muuta kasvamaan edelleen. Euroalueella se on ollut keskimäärin 88,9 prosenttia. Vielä 2000-luvun alkupuolella Suomen velkasuhde oli selvästi euroalueen keskiarvoa matalampi. Hallituksemme ja presidenttimme toimista johtuen nopeimmin kasvava erä on ollut valtionvelka. En paneudu velan yksityiskohtiin. Niistä on keskusteltu ihan tarpeeksi. Voin vain mainita, että sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 0,1 miljardia euroa. Suomen velkakello:
Luottoluokittaja S&P Global katsoo, että Suomen haasteena on heikko talouskasvu yhdistettynä vuosikausien aikana kasautuneisiin julkisen talouden ongelmiin. Viime keväänä Suomen luottoluokitus laski Standard & Poor’s Globalin laatimassa luottoluokitusarviossa. Luottoluokitus vaikuttaa siihen, mihin hintaan Suomi saa lainaa markkinoilta. Suomea arvioidaan jatkuvasti luottoluokittajien toimesta. Suomen talousnäkymiä painaa alaspäin useampi tekijä. Ensimmäinen on pitkällä aikavälillä syntyneet ongelmat, jotka liittyvät velkaantumisen kasvuun ja väestön ikääntymiseen. Suomi ei ole saanut aikaan vahvaa bkt:n kasvua vähään aikaan. Yhdessä vakiintuneiden julkisten menojen kanssa – erityisesti koronavuosien jälkeen menot ovat pysyneet korkeammalla tasolla – on johtanut julkisen velan kasvuun, korkeampiin korkomenoihin ja vakiintuneisiin menopaineisiin kautta linjan, ikääntymiseen liittyviin sosiaalimenoihin. Suomen puolustusmenot ovat kasvaneet voimakkaasti ja ovat aivan liian korkeat.
Nykyiset sopeutustoimet eivät todennäköisesti riitä vuosille 2027 ja 2028. Neuvosto suositti lisätoimia syksyn budjettiriiheen sekä välttämään julkista taloutta heikentäviä toimia. Alkuvuonna eduskuntapuolueet tekivät parlamentaarisen sopimuksen niin sanotusta velkajarrusta. Se käynnistyy käytännössä vasta ensi vaalikauden jälkeen. Ensi vaalikaudella sopeutustarve on arviolta 8–11 miljardia euroa. Vaalien lähestyessä myös todennäköisyys erilaisille irtiotoille kasvaa. On mahdollista, että myös suurissa puolueissa herää kriittistä keskustelua sopeutuksen mielekkyydestä. Eri puolueet esittävät erilaisia ratkaisuja tilanteeseen.
Kuten ehkä kaikki muistavat Suomessa työttömyys on euroalueen korkein. Myös Espanjassa ja Ruotsissa työttömyys on korkeaa, mutta Suomessa se on vielä korkeampi. Suomen työttömyysaste oli syyskuussa jopa yli 11 prosenttia. Kaikissa Euroopan maissa työttömyys on lisääntynyt. Jopa Saksassa autoteollisuus on lopettanut runsaasti toimintaansa. Työttömyys ei ole kasvanut samaa luokkaa kuin Suomessa.
Yksi seikka Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikkenemisestä johtuu polttoaineiden kallistumisesta. Kasvavat kuljetuskustannukset heikentävät yritysten kilpailukykyä, kertoo kauppakamarien kysely. Kyselyn vastaajista lähes kolmannes arvioi yrityksensä kilpailukyvyn heikentyneen merkittävästi logistiikkakustannusten kasvun vuoksi. Vaikutus oli suurin teollisuustoimialalla ja kaupan alalla. Kustannuksia on puskenut pilviin erityisesti Lähi-idän sodasta johtuva energiakriisi. Keskuskauppakamarin mukaan tilannetta voisi helpottaa esimerkiksi laskemalla väliaikaisesti dieselin valmisteveroa. Mutta siihen tuskin nykyinen hallituksemme suostuu. Tämä tietää kohoavia elinkustannuksia myös kuluttajille.
Ammattiliitto Pron tutkimuksen mukaan työelämän kuormittavuus ylitti perjantaina 2.10.2016 työntekijöiden kantokyvyn tämän vuoden osalta. Joka neljäs suomalainen kuuluu työuupumuksen riskiryhmään. Ammattiliiton mukaan Suomi on tällä hetkellä kuluttamassa loppuun ihmisten työkyvyn. Riskiryhmään kuului joka neljäs suomalainen. Työuupumuksesta kärsii todennäköisesti noin yhdeksän prosenttia työikäisistä. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden patterit loppuvat vuosittain kolme kuukautta liian aikaisin. Luvut ovat hälyttäviä. Suomen työelämä elää yli psyykkisten voimavarojensa. Tilastojen mukaan useampi kuin joka kolmas sairauspoissaolopäivä johtuu mielenterveyssyistä. Pron jäsenistä joka toinen kertoo työn olevan jatkuvasti ylikuormittavaa. Tiedotteessa kerrotaan, että Suomi menettää vuosittain lähes 6 miljoonaa työpäivää eli 26 000 henkilötyövuotta. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät epäsuorat kustannukset ovat vuosittain arviolta 4,7 miljardia euroa.
Kaikkein eniten mielenterveyden häiriöistä Suomessa kärsivät nuoret ja naiset. Toisaalta hallituksen toimet ovat kohdistuneet juuri sosiaalisiin menoihini, terveyden hoitoon ja eniten mielenterveyteen. Kaikki nykyiset säästötoimet kohdistuvat juuri kaikkein huono-osaisimpiin kuten työttömiin, sairaisiin, vanhuksiin, köyhiin, lapsiperheisiin. Kuitenkin parhaimmat säästökohteet löytyisivät puolustusmenoista ja niiden loputtomista toimista.
Yksi Suomeen matkalla olleista F-35-hävittäjistä jäi Azoreille teknisen vian vuoksi.
Uusien hävittäjien ja ohjusten hankkiminen oli suuri virheinvestointi. F-35 -hanke on Suomen historian kallein. Mallin vika on siinä, että sen huolto- käyttösuhde on hyvin heikko. Hallitus asetti hankinnan kustannuksille 10 miljardin euron hintakaton, mutta tämä summa ei sisällä koneiden elinkaaren aikaisia ylläpito- ja kehityskustannuksia. Hallitus oli suunnitellut ylläpito- ja kehityskustannuksille myös 10 miljardin euron budjetin. Elinkaarikustannukset voivat kuitenkin olla huomattavasti suuremmat, mikä voi nostaa kokonaiskustannukset jopa 25–40 miljardiin euroon. Lisäksi loputtomiin sotaharjoituksiin osallistuminen tulee kalliiksi. Rahan työntäminen Ukrainan loputtomaan sotaoperaatioon menee vain Ukrainan eliitin taskuihin.
Siirryttiin juuri talviaikaan. Suomi tai suomalaiset ovat perinteisesti olleet aina orjakansaa. Ensin olimme Ruotsin vallan alla, sitten Venäjän vallan alla. Sittemmin olimme Saksan käskyläisiä ja Neuvostoliiton vallan alla. Nykyään olemme Naton ja EU:n vallan alla. Muutamia vuosia sitten Suomen kansan ehdotuksesta ehdotettiin pysyvästi kesäaikaan siirtymisestä, Tästä huolimatta siirtelemme yhä kellojamme. Hallituksillamme ei ole kykyä eikä voimaa vain sanoa yksinkertaisesti EU:ssa, että enää emme siirtele kellojamme. Tutkimusten mukaan kellojen siirtely on ihmisen terveydelle vaarallista.
Euroopassa Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Saksassa, Kreikassa ja Portugalissa on osoitettu mieltä suurin joukoin. Mielenosoitukset alkoivat koululaisten ja opiskelijoiden toimesta, mutta ovat jatkuneet hallitusten varojen kohdistamisen vastustamisena. Mielenosoittajien mielestä varoja ei saisi kohdistaa Ukrainan sotatoimiin tai varustautumiseen vaan oman maan talouksiin, koulutukseen ja sosiaalitoimiin. Mielenosoituksissa on myös vaadittu yhteydenottoja Venäjän kanssa. Junaonnettomuus Espanjassa tullee lisäämään siellä mielenosoituksia. Ranskan presidentti Macronin ja Saksan liittokansleri Friedrich Merzin kannatukset ovat laskeneet pohjalukemiin.
Presidentti Trump ja presidentti Putin tekivät sopimuksen, että Venäjä toimittaa Yhdysvalloille diesel -polttoainetta. Sopimus on molemmille osapuolille selkeästi edullista. Yhdysvallat saa edullisesti polttoainetta ja Venäjä varoja tästä. Paljon on vihjailtu, että Yhdysvallat rupeaa toimittamaan tätä Euroopalle kalliilla hinnalla.
Sitten tapahtui jotain yllättävää. Tiistaina 27.10 tasavallan presidenttimme Alexander Stubb ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren soittivat Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Puhelu kesti yli puolitoista tuntia. Se herätti laajaa keskustelua ja ristiriitaisia reaktioita ympäri Eurooppaa. Avausta pidettiin merkittävänä ja poikkeuksellisena. Vladimir Putin on ilmoittanut julkisesti olevansa aina valmis keskusteluihin ja yhteyden ottoihin. Euroopan johtajat ovat kuitenkin kieltäytyneet ottamasta yhteyttä Putiniin millään tavalla.
Venäjällä yhteydenottoa on tätä yhteydenottoa kommentoitu hyvin laaja-alaisesti ja positiivisesti. Myös Yhdysvalloissa on keskusteltu asiasta. Itse henkilökohtaisesti pidän yhteydenottoa hyvin järkevänä ja Suomelle hyödyllisenä. Suomi ja Norja ovat Venäjän rajanaapureita ja Suomella on Venäjän kanssa yhteistä rajaa yli 1300 kilometriä. Avaamalla vähitellen rajaa eri tavoin voisi olla Suomelle taloudellisesti monipuolisesti hyvin kohottavaa. Suunta olisi oikea. Suomen talous voisi päästä jälleen nousemaan ja Suomi voisi päästä jälleen hyvinvointivaltioiden joukkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti