Kirkasotsainen mies

 

 

VOIKO SUOMI HUONOSTI? osa-1

 

Kuulema kaikki suomalaisten talouslaitosten ennusteet ovat olleet ylioptimistisia. Asia ilmenee Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Soste ry:n tekemästä tutkimuksesta. Ennusteet ylittivät toteutuneen talouskasvun keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 2018-2019 ja 2021-2023. Koronapandemian ensimmäinen vuosi 2020 ei ollut selvityksessä mukana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ennusteet menevät vieläkin huonommin tai ainakin taloudessa menee vieläkin huonommin vaikka yritetään ennustaa parempaa tulevaa aikaa.

On selvää, että tästä syytetään kahta viimeistä hallitustamme. Jo Sanna Marinin hallituksen aikana alkoi taloutemme alas meno, mutta vasta Petteri Orpon aikana taloutemme näyttää romahtaneen todella syvälle. Suomessa vallitsee taloudellinen ja sosiaalinen lama. Varsinkin vähävaraisilla ja vanhoilla ihmisillä menee huonosti. Talouskasvu on ollut jopa negatiivista ja varsinkin rakennusalalla taantuvaa. Yli puolet suomalaisista arvioi työttömyyden lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana. Työlliset kokivat omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan suureksi. Toisaalta 40 prosenttia työllisistä koki, ettei heillä ole varaa joutua työttömäksi tai lomautetuksi. Työttömyyden on ilmoitettu nyt olevan yli 8,3 prosentin luokkaa. Työttömiä työnhakijoita on 27 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Eläkkeensaajien edunvalvojan mielestä Suomi on hoivakriisissä. Eläkkeensaajien keskusliiton keväällä teettämän suuren jäsentutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, etteivät nykyiset hyvinvointialueet pysty jatkossa huolehtimaan suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lähes kolmannes vastaajista oli tästä täysin varmoja. Vastaajista 63 prosenttia katsoi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen heikko saavutettavuus on suurin iäkkäiden ihmisten ongelma. Tähän tämä Orpon hallitus onkin pyrkinyt. Näinhän päästään vanhoista ihmisistä

 

Lehdet kirjoittelevat, että suomalaisia odottaa lohduton tilanne. Tähän vaikuttaa Orpon hallituksen viimeiset puuhat. Palveluiden uudistaminen näin nopeasti samalla, kun haetaan valtavia säästöjä ei täytä sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Näin kirjoittavat lehdet. Suomalaiset sote-uudistukset ovat suuressa muutoksessa liian nopealla aikataululla. Monien kansalaisten näkökulmasta tilanne näyttää lohduttomalta. Näyttää, että viime ja tältä vuodelta alueille on kertymässä yli 2,7 miljardia alijäämää. Summa voi olla tätäkin suurempi. Hyvinvointialueet yrittävät kuumeisesti keksiä säästökohteita. Nämä eivät välttämättä ole aina järkeviä. Ne voivat heikentää palveluiden saatavuutta ja laatua. Pieniä terveysasemia suljetaan. Irtisanomiset ja muutokset uhkaavat yli 11 000 työntekijää. Jo nyt sote-ala kärsii vaikeasta henkilöstöpulasta. Tukipalveluita leikataan. Henkilöstöetuja ja koulutusmäärärahoja heikennetään.

Valtionrahoitus on tuonut sote-palveluiden resurssipulan selkeämmin näkyville. Hyvinvointialueiden talouden sopeutuskeinot jäävät lähinnä menoleikkausten ja asiakasmaksukorotusten varaan. Yksikään alue ei ole saanut myöskään ensi vuodelle lainanottovaltuutta. Tämä tarkoittaa, että jos alueet tarvitsevat lisää rahaa esimerkiksi uusien palvelumuotojen kehittämiseen tai välttämättömään sairaalan korjaukseen, tähän täytyy erikseen pyytää lupaa valtioneuvostolta. Lisälainan saamiseksi valtiovarainministeriö voi asettaa ehtoja talouden tasapainottamisesta. Alue voi menettää päätösvaltansa valtion virkamiehille. Tämä voi merkitä alueen yhdistämistä toiseen alueeseen, mutta sekään ei aina auttaisi paisuviin alijäämiin. Hallitus linjasi jo pidentävänsä perusterveydenhuollon hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, ja höllentävänsä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta. Alueiden rahoitus vähenee samassa suhteessa. Kuitenkin alueiden taloustilanne on jo nyt niin vaikea, etteivät rahat meinaa riittää edes lakisääteisten velvoitteiden hoitoon. Siksi todennäköistä on, että hoitoon pääsy voi venyä ainakin osalla hyvinvointialueista. Hallitus on jo linjannut karsivansa julkista palveluvalikoimaa erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuollossa sekä määrittelevänsä periaatteet siitä, mitä sote-palveluita julkiselta sektorilta jatkossa saa.

Siis monelle suomalaiselle lähivuosien sote-palvelut näyttävät lohduttomilta. Esimerkiksi ympärivuorokautiseen hoitoon pääsee jatkossa yhä huonokuntoisempana ja palvelua saadakseen joutuu matkustamaan yhä pidempiä matkoja. Digitaalisilla palveluilla pyritään korvaamaan henkilökohtaista palvelua. Erikoissairaan hoitoon pääsy heikentyy voimakkaasti. Hallitus myllää myös sairaalaverkkoa ympäri Suomen. Tällä huononnetaan hoitoon pääsyä. Hoitovelka kasvaa. Perusterveydenhuollon ympärivuorokautisten päivystysten lakkauttaminen Iisalmessa ja Varkaudessa sekä yöpäivystyksen karsiminen Kouvolassa tuovat arvion mukaan 5,1 miljoonan euron säästöt. Ympärivuorokautista päivystystä edellyttävän leikkaustoiminnan lopettaminen Kemissä, Savonlinnassa, Oulaskankaalla ja Salossa voisivat arvion mukaan tuoda 25,6 miljoonan euron säästöt.

 

Lisääntyvät ambulanssikyyditykset puolestaan lisäisivät kustannuksia. Investointitarpeen ambulansseihin arvioidaan olevan noin 2,3 miljoonaa euroa. Valtion kustannukset lisääntyisivät sairausvakuutuksen sairaankuljetuksen matkakorvausten osalta 3,6 miljoonalla eurolla. Yhteensä esityksen arvioidaan vahvistavan valtion taloutta 26,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 lähtien. Länsi-Pohjan, Oulaskankaan, Salon ja Savonlinnan alueella noin 50–100 kilometrin lisämatkaa raskaampaan leikkaustoimintaa ylläpitävään sairaalaan. Matka-ajat pitenevät myös päivystysyksiköiden lähialueiden asukkailla. Esitysluonnoksen mukaan alle 20 minuutissa ympärivuorokautiseen päivystykseen pääsevien osuus koko väestöstä vähenisi 2–3 prosenttiyksikköä verrattuna nykyiseen. 20–40 minuutin matka-ajalla asuvien osuus vähenisi väestöstä vähenisi 3–4 prosenttiyksikköä. 40–60 minuutin ajassa ympärivuorokautiseen päivystykseen pääsevien osuus väestöstä vähenisi 2–3 prosenttiyksikköä verrattuna nykyiseen.

Lehdet kirjoittavat, että valtava potkuaalto pyyhkii Suomen terveydenhuollossa. Muutenkin ympäri Suomen ilmoitetaan tulosvaroituksista ja henkilökunnan vähennyksistä. Hyvinvointialueet ovat jo vähentäneet tai uhkaavat vähentää lähes 4 000 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi työnkuvat, työajat tai työskentelypaikat voivat muuttua yli 7 000:lla sote-alan työntekijällä. Todellisuudessa luku on suurempi, sillä osalla alueista pienempiä yt-neuvotteluja on käyty lukuisia, eivätkä alueet ole tilastoineet niiden myötä tapahtuneita vähennyksiä. Lukuun on laskettu hyvinvointialueiden aloittamisen (2023) jälkeen käydyt yt-neuvottelut. Hoitohenkilökunnan työskentelypaikat tai työnkuvat voivat muuttua.  Hyvinvointialueiden taloustilanne on synkentynyt merkittävästi. Alueet hakevat nyt uusia säästöjä kattaakseen jatkuvasti paisuvat alijäämänsä.

Hyvinvointialueiden tyypillisin tapa toteuttaa henkilöstövähennykset on se, että henkilölle, jonka työtehtävä päättyy, tarjotaan toista tehtävää. Jos hän ei ota uutta tehtävää vastaan, hänet voidaan irtisanoa. Osa alueista myös irtisanoo suoraan henkilöstöä. Monet vähennyksistä toteutetaan niin, ettei esimerkiksi eläköityvien tai irtisanoutuvien työntekijöiden tilalle palkata uusia, tai määräaikaisuuksia ei jatketa. Valtaosa alueiden tekemistä henkilöstövähennyksistä kohdistuu johtaja-, asiantuntija- ja tukipalvelutehtäviin, mutta yt-neuvotteluiden vaikutukset koskettavat laajasti myös muita ammattiryhmiä. Yt-neuvotteluilla on jo ollut tai uhkaa olla vaikutuksia yhteensä ainakin 11 200 hyvinvointialueella työskentelevään henkilöön. Esimerkiksi Hus on käynnistänyt koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Husin mukaan sopeuttamistoimet voivat sisältää esimerkiksi irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämistä ja tehtävänkuvien muuttamista.

 

Toisaalta Hus laittaa satoja tuhansia taidehankintoihin. Tämä antaa jotenkin ristiriitaisan kuvan Husin toiminnasta. Kirjoitetaan että "Lihapullat ja hajuvesi sekoitetaan toisiinsa". Taidetoimikunnan puheenjohtaja Ilkka Taipale sanoo: "yksikään euro Husin taidehankinnoista ei ole tarpeeton". Samaan aikaan yhtymässä on käynnistymässä koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Näiden piiriin kuuluu 28 000 henkilöä ja vähentämistarve voi olla jopa 990 henkilötyövuotta. Husin tämän vuoden kokonaisbudjetti on noin 2,2 miljardia euroa. Talousarvioesityksessä Husin taidetoimikunnan käyttöön varattiin kokonaista 200 000 euroa ja taidehankintoihin kokonaista 250 000 euroa. Yleisesti on ihmetelty Husin rahankäyttöä taiteeseen samalla kun moni on vaarassa menettää työnsä. Husilla on 28 000 työntekijää ja noin 700 000 potilasta vuosittain.

 

Myös Valtionhallinnon säästöjen vuoksi Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintamenoista leikataan 14,5 miljoonaa europa vuosina 2025-2027. Henkilöstön vähentämisen lisäksi toimintamenojen pienentäminen vaikuttaa myös palveluissa, kuten asioiden käsittelyajoissa ja maksuissa. Viraston henkilöstömäärää vähennetään siten, että määräaikaisia virkoja vähennetään, eikä kaikkien eläköityvien tai muuten virastossa lopettavien tilalle palkata uusia henkilöitä. Henkilöstömäärä vähenee DVV:n mukaan noin 10–15 prosentilla, eli noin 100–140 hengellä. Toimintamenojen pieneneminen vaikuttaa moneen palveluun usean vuoden ajan. Käytännössä kansalainen voi joutua odottamaan palvelua tai päätöstä nykyistä kauemmin. Lisäksi joidenkin palvelujen asiakasmaksuja korotetaan tai maksuttomista palveluista tulee maksullisia. Osa hintojen muutoksista koskee organisaatioasiakkaita, osa kansalaisia.

Otetaanpa sitten aihe, joka koskee melkein jokaista suomalaista. Sähkön siirtomaksut ovat nousseet nopeasti niin, että siirto maksaa usein enemmän kuin itse sähkönkäyttö. Siirtomaksut ovat todella hirveitä. Esimerkiksi jotkut kytkevät sähköt pois kesämökeiltään, mutta siitä huolimatta saavat siirtomaksun. Suomalaiset kuluttajat ovat raivoissaan siirtomaksuista ja ihan aiheellisesti. Tämä johtuu sähkönsiirron perusmaksusta. Sähköstä maksetaan kaksi maksua: toinen määräytyy kulutuksen ja toinen sähkönsiirron mukaan. Sähkön siirrosta maksetaan vaikka sähköä ei käyttäisikään. Kritiikkiä saavat etenkin hintojen kova nousu ja yhtiöiden monopoliasema. Lähes puolet Suomen 77 jakeluverkkoyhtiöstä on nostanut yleissiirron hintaa viime vuodesta. Siirtomaksujen perushinnoissa voi olla kymmenkertainen ero yhtiöittäin. Sähköyhtiöt perustelevat siirtomaksujen korottamista Suomen pitkillä etäisyyksillä, alijäämillä, investoinneilla ja maakaapeloinneilla. Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa tai yhtiötä valita, koska jokaisella alueella Suomessa toimii vain yksi sähköverkkoyhtiö. Sähkö on perustarve, mutta nykyinen järjestelmä asettaa kansalaiset hyvin eriarvoiseen asemaan. Kymmenet yhtiöt ovat kertoneet korotuksista, ja myös verot nousivat.

Energiavirasto laittoi sähkönsiirron hinnat kuriin viime vuoden lopussa. Virasto muutti tuolloin niin sanottua kohtuullisen tuoton laskentatapaa, joka määrää, minkälaisia korotuksia sähkönjakeluyhtiöt voivat siirtohintoihin tehdä. Valtaosa noin 80 sähkönsiirtoyhtiöstä valitti muutoksesta markkinaoikeuteen. Nyt Suomen suurimman sähkönsiirtoyhtiö Carunan omistajat ovat ottaneet järeämmät keinot käyttöön. Ne haastavat Suomen valtion välimiesoikeuteen Washingtonissa. Jos kantelijat voittavat, Suomen valtio joutuu todennäköisesti maksamaan Carunan omistajille suuret vahingonkorvaukset. Aikoinaan edellinen hallitus myi omistukset ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Nämä kohottivat heti hintoja ja ovat tuottaneet sijoittajilleen huikeita tuottoja. Carunankin omistus on pääosin yhdysvaltalaisten, kanadalaisten ja ruotsalaisten omistuksessa, mikä mahdollistaa sille oikeustoimet valtiota kohtaan. Caruna on Suomen suurin sähkönjakeluyhtiö noin viidenneksen markkinaosuudella. Maailmanpankin alaisessa riidanratkaisuelin ICSID:ssä ratkotaan, loukkasiko Energiaviraston päätös kansainvälisten sijoittajien oikeuksia. Tuloksena voivat olla suuret vahingonkorvaukset, jotka valtion pitäisi maksaa Carunan ulkomaisille omistajille. Ratkaisut ovat sitovia, eikä niistä voi valittaa. Carunan ulkomaisomistajilla on mahdollisuus välimieskäsittelyyn niin sanotun investointisuojan nojalla. Se sisältyy Suomen allekirjoittamaan ECT-sopimukseen, joka sääntelee kansainvälisiä energia-alan investointeja.

 

Investointisuoja toimii yksinkertaistetusti näin: Ulkomainen sijoittaja investoi maahan esimerkiksi rakentamalla hiilivoimalan. Jos valtio päättää sen jälkeen kieltää hiilivoiman, sijoittajat voivat vaatia valtiolta korvauksia välimiesmenettelyn kautta. Carunan tapauksessa kiistellään siitä, rajoittaako Energiaviraston uusi sääntely sähkönsiirron tuottoja ECT-sopimuksen vastaisesti. Yhtiöiden mukaan viraston päätös heikentää investointien kannattavuutta ja uhkaa rahoituksen saantia. ICSID:n alaiset välimiesoikeudet ovat ratkoneet hieman yli puolet istuimessa käsitellyistä kanteluista valtioiden hyväksi. Siis Suomi ja ennen kaikkea suomalaiset kuluttajat joutuvat jälleen maksumiehiksi. Korvaukset voivat nousta yli sataan miljoonaan.

 

Myös Yleltä leikataan rahoitusta. Yleisradion rahoitus oli vuonna 2023 yhteensä 576 miljoonaa euroa. Ylen tulevien vuosien rahoituspottia on tarkoitus leikata jäädyttämällä indeksikorotukset ja nostamalla Ylen maksamaa arvonlisäveroa kymmenestä neljääntoista. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 2025 Yleltä leikattaisiin 16 miljoonaa euroa. Vuonna 2026 leikattaisiin 50 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 leikkaussumma olisi 66 miljoonaa euroa ja vuonna 2028 leikattaisiin 68 miljoonaa euroa. Siitä eteenpäin Yleltä leikattaisiin noin 70 miljoonaa euroa vuosittain verrattuna nykyiseen rahoitusmalliin. Toisaalta Ylen toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan ja johtoryhmän tultua Yleen ohjelmisto laatu on muuttunut niin huonoksi, että sitä voitaisiin leikata vieläkin enemmän. Pitäisi olla niin, että jos ei katso ohjelmia eikä kuuntele radiota ei tarvitsisi maksaa yleisradioveroa. Kun katsoo ohjelmia televisiosta välillä tuntuu kuin Suomi olisi menossa sotaan  - niin sotaisa se on.

Entäpä jotain  muuta Suomessa. Tässä pari esimerkkiä. Gigantit lopetetaan kokonaan toistaiseksi. Myymälöitä pyörittänyt yritys JH Caps jätti konkurssihakemuksen. Neste antoi tulosvaroituksen. Se kertoo alentavansa odotuksiaan uusiutuvista tuotteista vuodelle 2024. Tietoon on reagoitu negatiivisesti osakemarkkinoilla. Nesteen pörssikurssit laskivat heti voimakkaasti. Ainakin nämä kaksi yllättivät minut kovasti. Eivät nämä kuitenkaan ainoat ole.

Tässä vaiheessa joudun keskeyttämään. Aiheeseen liittyvää materiaali on niin paljon, että joudun jakamaan juttuni puoliksi. Julkaisen tämän ensimmäisen osan nyt ja toisen osan vähän myöhemmin. Tekstistä on muodostunut niin raskasta, että toivottavasti jaksatte lukea. Tämä ei ole ollut suurtakaan huvia, mutta selkeyttää Suomen nykyistä tilannetta. Se myös antaa kuvan hallituksemme ja presidenttimme Aleksanteri Stubidon toimista valtiomme hyväksi.