Kirkasotsainen mies

 

MAAMME

 

Olen ollut maalla lomalla ja siksi en ole juuri ehtinyt pahemmin seurata maailman tapahtumia. Ja kuten lukijani ovat huomanneet en vähään aikaan ole kommentoinut mitään. Löysin kuitenkin vanhan talon kätköistä mielenkiintoisen kirjan, jota selasin aika paljon. Uskon, että monikaan lukijoistani ei ole lukenut koko kirjaa. Itse olen sen kuitenkin tutkijan mielenkiinnolla joskus lukenut ja nytkin selailin sitä aika paljon. Kyseessä on Zacharias (Sakari) Topeliuksen kirjoittama Maamme kirja, lukukirja Suomen alimmille oppilaitoksille. Alun perin kirja on kirjoitettu ruotsiksi nimellä Boken om vårt land, joka ilmestyi vuonna 1875. Ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi 1876. Kirjaa luettiin Suomen kouluissa 1940 -luvulle saakka. Tämä kädessäni oleva kirja on painettu 1924.

Suomihan oli Ruotsin vallan alla yli 350 vuotta ja sitten Venäjän keisari Aleksanteri I valloitti Suomen Ruotsilta 1809. Ruotsin vallan aikana Ruotsi  ja sen kuninkaat käyttivät Suomea hyväkseen. Täältä vietiin veroja ja sotilaita Ruotsin sotiin ympäri Eurooppaa noin lyhyesti sanottuna. Käytännössä Ruotsin kuningas Kaarle XII valloitti koko Euroopan, Tanskan, Puola-liettuan ja se tunnetaan nimellä suuri Pohjan sota. Mutta sitten Hän kohtasi Venäjän keisari Pietari Suuren Pultavassa 1709, jota sanotaan suuren Pohjan sodan ratkaisevaksi taisteluksi. Kaarle XII hävisi taistelun ja tämän sanotaan päättäneen Ruotsin suurvaltakauden. Tsaari Pietari Suuri perusti Pietarin vuonna 1703 hallintopaikakseen.  Monesti on pohdittu millainen maailma olisi nykyään, jos Ruotsi olisi voittanut sodan.

Seuraava Suomen kohtalokas hetki oli Ranskan Napoleonin ja Venäjän keisari Aleksanteri I:n välinen Tilsitin sopimus 1807, jossa heistä tuli liittolaisia. Sovittiin, että Aleksanteri I hyökkää Ruotsiin pakottaakseen sen Britannian vastaiseen saartoon. Silloin hän hyökkäsi Suomeen ja valloitti Suomen Ruotsilta 1809. Suomen sota päättyi rauhansopimukseen 17. syyskuuta 1809 Haminassa. Viisaana miehenä Aleksanteri I nimitti itsensä perinteen mukaan Suomen suuriruhtinaaksi ja Suomen suuriruhtinaskunnaksi (ven. Великое княжество Финляндское).

Mutta ei Aleksanteri I ja Napoleonin välit siitä parantuneet. Erilaisten poliittisten erimielisyyksien takia, joita en viitsi tässä käydä läpi Napoleon hyökkäsi kesäkuussa 1812 Venäjälle 600 000 miehen Grand Armeen voimalla. Joukot marssivat Moskovaan asti, mutta eivät saaneet ratkaisevaa voittoa ja pakkasten tullessa Napoleon joutui perääntymään. Armeijasta oli jäljellä enää 30 000 miestä. Aleksanteri I marssi joukkoineen Pariisiin 31.3.1814  ja Napoleon syöstiin vallasta. Aleksanteri I sai maineen Euroopan pelastajana. Hänen merkityksensä oli suuri Wienin kongressissa vuonna 1815, jossa Euroopan rajat piirrettiin uudelleen. Mm. Puola liitettiin Venäjään. Usein on mietitty millainen Eurooppa olisi, jos Napoleon olisi voittanut Venäjän.

No Suomi oli joka tapauksessa nyt suuriruhtinaskunta ja osa Venäjää. Meitä hallitsivat vuorollaan keisarit Aleksanteri I, Nikolai I, Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II. Suomi sai elää melko rauhassa. Muutos Ruotsin aikakauteen verrattuna oli, että Suomelle ryhdyttiin rakentamaan keskushallintoa. Vuonna 1809 perustettiin Suomen senaatti, jonka tehtäväksi tuli Suomen sisäisten asioiden hoito. Käytännössä tämä oli hallitus, josta aikanaan kehittyi  sitten itsenäisen Suomen valtiohallinto. Suomessa kerätyt verot ryhdyttiin käyttämään Suomen hyväksi. Vuonna 1812 keisari Aleksanteri I siirsi Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupungin Turusta Helsinkiin.

Suomi alkoi kehittyä. Suomen väkiluku kasvoi .  Vähitellen alkoi kehittyä teollinen ja taloudellinen kasvu sekä sivistyksellinen, poliittinen ja kulttuurinen kehitys ja itsehallinnon laajentuminen.  Suomeen syntyi rautatie ja erilaista teollisuutta runsaasti. Itse asiassa Suomi kehittyi melkoisesti tuona aikana. Syntyi postilaitos, tuli sähkö. Helsingin Sähkölaitos perustettiin 1882, Tampereen Sähkölaitos 1888, Turun Sähkölaitos 1898.  Viipurista kehittyi merkittävä satama- ja teollisuuskaupunki.

Suomi kehittyi myös kulttuurillisesti ja poliittisesti. Keisari Aleksanteri II:n määräyksestä rakennettiin Helsinkiin Senaatti ja Helsingin yliopisto 1832. Koko senaatintorin alue rakennettiin empiretyylistä klassismia noudattaen. Suunnittelijana toimi Carl Ludvig Engel, joka suunnitteli myös paljon Venäjällä. Suomen taideyhdistys perustettiin 1846 ja myös taideopetus alkoi. Suomen taiteen kultakaudeksi kutsutaan vuosia 1880-1910. Tässä on mahdotonta luetella kaikkia taiteilijoita mutta mainittakoon Albert Edefelt  ja Akseli Gallen-Kallela. Kuvanveistäjistä mainittakoon Walter Runeberg (Aleksanteri II patsas Senaatintorilla) ja Ville Vallgren (Havis Amanda). Kirjallisuudessa kansallisromantiikka rantautui Suomeen. Herättelijänä toimivat 1840-luvulta lähtien J. V. Snellman ja Elias Lönnrot, jonka tuotantoa ovat  Kanteletar (1840) sekä Kalevala (1849). J. L. Runeberg kirjoitti Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860). Aleksis Kivi kirjoitti Seitsemän veljestä (1870) ja Sakari Topelius tämän Maamme kirjan (1875). Aikakauden suomalaisia suuria säveltäjiä olivat esimerkiksi Oskari Merikanto ja Jean Sibelius. Mutta ennen kaikkea on mainittava, että Suomi oli ensimmäinen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kansalaisilleen saanut maa koko maailmassa vuonna 1907 - siis koko maailmassa!

Nykyään juuri tästä ajasta pyritään vaikenemaan Suomessa tai sitä väheksytään ja halvennetaan. Suomi häpeää tuota aikaa, jolloin oli Venäjän suurruhtinaskunta. Tietysti minun on mahdotonta tässä käsitellä kaikkia asioita, joita tuolloin Suomessa tapahtui. Mutta toista vastaavaa aikakautta Suomella ei ole ollut. Kaikki loppui 1914, jolloin syttyi ensimmäinen maailmansota ja Venäjällä lähti käytiin vallankumous1917. Venäjän keisari Nikolai II oli heikko keisari. Tämän sanotaan johtuneen siitä, että käydessään nuorena Japanissa 1891japanilainen poliisi hyökkäsi hänen kimppuunsa lyöden häntä miekalla päähän ja hän sai aivovamman. Joka tapauksessa Venäjällä tapahtui siis vallankumous 1917. Venäjä pyrki kommunismiin ja sai uuden johtajan Vladimir Iljits Leninin. Tapahtumista on kirjoitettu niin paljon ja monilla kielillä paksuja teoksia, etten katso aiheelliseksi tässä käsitellä tarkemmin aihetta.

Näihin seikkoihin liittyvät myös Suomen tapahtumat 1917 ja itsenäistyminen. Käyttäen tilannetta hyväkseen Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917, josta muodostui Suomen itsenäisyyspäivä. Suomen senaatin valtuuskunta saapui 29. joulukuuta Pietariin virallisen tarjouspyynnön kanssa. Lenin ja Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea vahvistivat päätöksen 4. tammikuuta 1918 ja päätösasiakirja saatiin 5. tammikuuta.

 

Suomen sinivalkoisen ristilipun Suomi sai Venäjän laivastolta. Eduskunta hyväksyi siniristilipun Suomen valtion lipuksi 28. toukokuuta 1918, ja senaatti vahvisti lain seuraavana päivänä. Tosin siniristilipusta on käyty voimakasta keskustelua ja toinen ehdotettu mahdollisuus oli punakeltainen lippu. Tutkijoiden mukaan Topelius kannatti siniristilippua koska Venäjän keisarikunnan laivaston lippuna on siniristilippu. Sen vino sininen risti oli pyhän Andreaksen risti, ja siniseen ristiin naulittu pyhimys oli erityisesti hallitsijahuoneen Andreaksen ritarikunnan tunnus. Olen melko vakuuttuneesti samaa mieltä, koska tuohon aikaan Helsingissä oli erityisen paljon Venäjän laivastoa.  Suomen leijonavaakuna on peräisin Ruotsin vallan ajalta.

Myös Suomessa punaiset yrittivät vallankumousta, mutta heiltä puuttui kunnon johto. Valkoiset saivat johtajakseen Carl Gustaf Emil Mannerheimin. Mannerheim oli palvellut Venäjän keisarillisessa armeijassa lähes kolmekymmentä vuotta, jossa oli osallistunut hyvällä menestyksellä Venäjä-Japanin sotaan ja ensimmäisen maailmansodan itärintaman taisteluihin. Nikolai I kehotuksesta Mannerheim valittiin Henkikaartin Hänen majesteettinsa ulaanirykmentin komentajaksi 1910 ja ylennettiin kenraalimajuriksi 1911. Heti 1912 hänet nimettiin keisarin seurueen jäseneksi, mikä oikeutti pääsemään hallitsijan puheille suoraan hallitsijan eteen.

Mannerheim joutui pakenemaan Venäjältä vallankumousta ja saapui Suomeen 18. joulukuuta 1917. Nikolai II perheineen teloitettiin 1918. Tästä Mannerheim ei tiennyt mitään vaan ihaili keisari Nikolai II:sta koko loppuelämänsä. Vielä kuolinvuoteellaan hän piti Nikolai II kuvaa vierellään.

Oli tietenkin aivan selvää, että Svinhufvudin senaatin nimettyä Mannerehein tammikuussa 1918 valkoisten ylipäälliköksi punaisilla ei ollut enää mitään mahdollisuuksia. Sillä sotakokemuksella, joka Mannerheimilla oli punaiset kärsivät heti valtavia tappioita. Lisäksi saksalaiset nousivat Hangossa maihin 3. huhtikuuta 1918 ja marssivat Helsinkiin, joka vallattiin punaisilta 13. huhtikuuta. Punaiset suljettiin vankileireihin ja heitä teloitettiin suuret määrät. Myös naisia ja lapsia suljettiin näihin leireihin. Osaa leireistä kutsuttiin keskitysleireiksi. Olot olivat vankileireillä hyvin surkeat ja nälkään ja erilaisiin tauteihin kuoli huomattava määrä vankeja. Minusta tämä oli suuri häpeä Suomelle.  Kerrotaan, että saksalaiset ottivat oppia näistä suomalaisista vankileireistä omiin vankileireihinsä toisen maailmansodan aikana.

Saksalaiset hävisivät kuitenkin ensimmäisen maailmansodan. Sanotaan, että tämä oli syynä toiseen maailman sotaan. Puhutaan jopa, että nämä molemmat sodat ovat yhtä ja samaa sotaa. Saksaan ilmestyi Adolf Hitler niminen henkilö ja Neuvostoliittoon Leninin sairastumisen jälkeen 1922 Josif Stalin. Stalin oli syntyperältään georgialainen ja toimi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä eli käytännössä johti Neuvostoliittoa. Hitler halusi nostaa Saksan maailman johtajaksi. En käsittele tässä enempää kummankaan taustoja, koska heistä on kirjoitettu monella kielellä niin paljon. Sekä Hitler että Stalin tiesivät, että edessä oli vakava yhteen otto, jossa taisteltaisiin vielä Neuvostoliiton olemassaolosta.

Tässä vaiheessa Suomi liittyy tilanteeseen. Stalin tiesi, että Suomesta tulee Saksan liittolainen. Mutta Suomen raja oli liian lähellä Neuvostoliiton toiseksi tärkeintä kaupunkia Leningradia. Se oli vain tykinkantaman päässä kaupungista. Siihen oli pakko saada lisää välimatkaa. Asiasta neuvoteltiin lukuisia kertoja mm. Moskovassa J. K. Paasikiven johdolla marraskuussa 1939. Neuvostoliitto esitti, että Suomi saisi Itä-Karjalasta melkein kaksi kertaa suuremman alueen, jos se luovuttaisi Karjalankannakselta lähinnä Leningradia oleva alueet ja muutamia saaria lähellä rajaa. Suomi ei suostunut näihin vaihtokauppoihin. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina.

Seurauksena oli Talvisota 30. marraskuuta 1939 - 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomi tietenkin hävisi sodan, mutta Stalin huomasi suurista tappioista, miten heikkotasoista olivat Neuvostoliiton joukot. Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle osan Sallaa ja Kuusamoa, Kalastajasaarennon, Suomenlahden ulkosaaret ja suuren osan Karjalaa ja Viipurin, joka oli Suomen toiseksi suurin kaupunki tuohon aikaan. Suomi joutui myös vuokraamaan Hangon Neuvostoliiton tukikohdaksi 30 vuodeksi. Lisäksi n. 430 000 asukasta lähti evakkoon luovuteltuilta alueilta.

Talvisodalla oli se merkitys, että Stalin huomasi miten huonossa kunnossa Neuvostoliiton joukot olivat ja edessä oli kuitenkin taistelu Saksaa vastaan. Neuvostoliitto yritti neuvotella Ison-Britannian ja Ranskan kanssa yhteistyöstä, mutta nämä torjuivat kuitenkin kaikki yritykset. Oli siis vain yksi suunta. Yksi Molotov-Ribbenrop-sopimuksen (solmittiin 23.elokuuta 1939) tarkoituksista oli löytää varusteluaikaa tulevaa sotaa varten. Lisäksi Puolan ja muiden Euroopan maiden jaolla pyrittiin löytämään turvallisuusvyöhykkeet Saksan hyökkäystä varten. Nyt tämä sopimus tuli yhä tärkeämmäksi Neuvostoliitolle. Varusteluaikaa pyrittiin pidentämään. Tässä ei ole mitään järkeä lähteä selostelemaan, mitä kaikkea tuona aikana sitten muuta tapahtui Euroopassa.

Hitlerin tärkeimpänä ajatuksena oli tuhota Neuvostoliitto ja vallata valtavia alueita omaan käyttöön. Kysymys oli elintilan eli Lebensraumin hankkimisesta idästä. Tämän Hitler oli esitellyt jo kirjassaan "Taisteluni" vuodelta 1923.  Lisäksi öljyllä oli oma merkityksensä. Slaaveista olisi tehty orjia saksalaisille. Saksalaisethan olivat arjalaista valiorotua, johon myös suomalaiset kuuluivat. Oli selvää, että suomalaiset sopivat loistavasti liittolaisiksi. Suomalaiset haaveilivat voimakkaan Saksan rinnalla saavansa takaisin Karjalan ja Viipurin. Oli tyyppejä, jotka haaveilivat Suursuomen synnyttämisestä. Siihen olisi kuulunut Kuolan niemimaa ja Neuvostoliiton alueet aina Uralille asti.

Minun on turha tässä selostaa koko toista maailmansotaa - vaan vain se mikä koskee Suomea. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941 kello 3.14 aamuyöllä. Operaatio "Barbarossa" oli alkanut. Neuvostoliitto yllätettiin täysin. Maailmanhistorian mittavin sotilasoperaatio alkoi. Suomi julisti Neuvostoliitolle sodan 26. kesäkuuta 1941. Kuitenkin jo aikaisemmin saksalaiset olivat käyttäneet suomalaisia lentokenttiä pommittaessaan Neuvostoliittoa.

Paljon on väitelty jälkeenpäin, että kävikö Suomi erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan. Missään nimessä ei. Aivan selkeästi Suomi oli liitossa Saksan kanssa. Jo keväällä 1941 Salzburgissa käytyjen neuvottelujen lopputulos oli , että Suomi osallistuu Saksan rinnalla sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Sopimuksen takana olivat Suomen armeijan ylipäällikkö Mannerheim ja  presidentti Risto Ryti. Saksa sai käyttöönsä koko Suomen lapin, 60 % Petsamon kaivoksen nikkelin tuotannosta ja luvan kuljettaa joukkojaan Suomen kautta Norjaan. Saksa oli vastuussa hyökkäyksestä Suomen pohjolassa. Saksa puolestaan tarjoaa aseapua Suomelle. Suomen armeijan vahvuus oli kaikkineen 630 000 ihmistä. Suomen hyökkäys alkoi Karjalassa 10. heinäkuuta 1941.

Aluksi hyökkäys sujui erinomaisesti. Saksa ei kuitenkaan kyennyt valtaamaan Leningradia eikä Moskovaa. Stalingradissa hyökkäys tyrehtyi lopullisesti 2. helmikuuta 1943. Tästä suomalaiset alkoivat epäillä sotaoperaation menestymistä. Mannerheim ja tiedustelupäällikkö Aladar Paasonen ymmärsivät jo, että Saksa tulee häviämään sodan. Siis Suomen oli päästävä irti sodasta. Ensin oli päästävä irti Saksasta. Luotiin käsite erillissodasta. Tämä on yhä huomattava käsite Suomessa. Suomen osalta toinen maailmansota päättyi 19. syyskuuta 1944. Tämä johti saksalaisten joukkojen pakottamiseen pois Suomesta Lapin sodassa syyskuussa 1944 - maaliskuussa 1945. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 ja se vahvistettiin Pariisin rauhassa 1947. Moni on ajatellut millainen maailma olisi, jos Saksa olisi voittanut sodan.

Moskova ei kuitenkaan miehittänyt Suomea. Suomi sai pitää itsenäisyytensä. Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja vuokraamaan Porkkalan 50 vuodeksi ja takaamaan Neuvostoliiton sotilaille vapaan pääsyn sinne. Armeijan vahvuus oli supistettava 42 000 mieheen. Sotakorvauksia oli maksettava 300 miljoonaa dollaria kuuden vuoden aikana. Neuvostoliiton vastaiset järjestöt oli lakkautettava pysyvästi (esim. Lotta Svärd). Suomi siis pääsi hyvin vähällä verrattuna muihin hävinneisiin valtioihin. Suursuomea ei siis syntynyt. Syntyi vain sanonta "Herrat löivät päänsä Karjalan mäntyihin".

Karjalasta evakuoitu väki oli asutettava. Ulkopoliittiseksi linjaksi muodostui Paasikiven-Kekkosen linja. Suomi solmi 1948 YYA-sopimuksen eli sopimuksen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Tästä muodostui pitkäaikainen tekijä Suomen ja Neuvostoliiton välille. Suomi liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin eli YK:hon 1955. Porkkalan Suomi sai takaisin 1956. Vähitellen Neuvostoliitto muodostui Suomelle  tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Suomen talous kukoisti. Suomi oli hyvin rauhallinen maa. Pitkäaikaisemmaksi presidentiksi tuli Urho Kaleva Kekkonen. Hän oli presidenttinä yhtäjaksoisesti  vuodesta 1956 vuoteen 1982 eli yli 25 vuoden ajan. Tuohon aikaan sisältyy ETYK:n eli Euroopan turvallisuus - ja yhteistyökonferenssin huippukokous, joka allekirjoitettiin Helsingissä 1. elokuuta 1975. Isäntänä toimi Urho Kekkonen.

On sanottu, että Neuvostoliiton tuho alkoi tuosta konferenssista ja allekirjoitetuista papereista. Mutta tapahtui Suomessa paljon muutakin tuona aikana. Oli vietnaminsodan vastaisia mielenosoituksia, vasemmistolaisuus ja radikalismi esimerkiksi opiskelijoiden joukossa nosti päätään, Vanhan valtaus tapahtui 25. marraskuuta 1968, KOM teatteri perustettiin 1971 ja minihame tuli muotiin - tosin vähän myöhässä Eurooppaan verrattuna. Kokonaisuutena aika oli aika rauhallista ja Suomi kehittyi lähinnä Neuvosto- kaupan ansiosta. Tosin Kuuban kriisi oli 1962, mutta Suomea se ei paljoa varsinaisesti koskettanut. Länteen oli syntynyt  Nato 1949 eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto. Neuvostoliitto pyrki Naton jäseneksi huhtikuussa 1954, mutta sitä ei otettu. Varsovan liitto syntyi Naton vastapainoksi Varsovassa 14. toukokuuta 1955.

Sitten hypätäänkin 1980-luvulle. Neuvostoliittoon ilmestyi Mihail Gorbatsov niminen henkilö. Hän toimi Neuvostoliiton valtion päämiehenä 1988-1991.  Hän ryhtyi uudistamaan Neuvostoliiton politiikkaa nimikkeillä "perestroika" (uudelleenrakentaminen)  ja "glasnost" (avoimuus), mutta hänellä ei ollut aavistustakaan, miten tämä tapahtuisi. Kaikesta huolimatta hän sai Nobelin rauhanpalkinnon1990. Hän romahdutti Neuvostoliiton. Hänen seuraajakseen tuli Boris Jeltsin, joka lopullisesti tuhosi Neuvostoliiton ja oli ensimmäinen Venäjän presidentti 1991-1999. Hän oli alkoholisti. Hänen kaudellaan Venäjä vajosi syvään alennustilaan, jolloin Venäjällä oli suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Yksi tärkeimmistä ehdoista ja sopimuksista oli, että Nato ei lähene Tulevan Venäjän rajoja milliäkään. Miten tämä kaikki vaikutti Suomeen?

Suomen 1990-luvun lama alkoi loppuvuonna 1990. Bruttokansantuote laski kolmessa vuodessa 12 prosenttia. Köyhyys alkoi lisääntyä ulosottoon joutuneiden ja työttömyyden kasvun vuoksi. Pahin tilanne oli 1994, jolloin noin 9 prosenttia Suomen väestöstä oli ulosotossa ja ulosotossa olevien yritysten määrä oli noin 56 000. Tämä kaikki johtui pääasiassa Neuvostoliiton kaupan supistumisesta yli 60 prosentilla. Työttömiä oli sitä ennen ollut alle 3 prosenttia, mutta nyt heidän määränsä kohosi yli 19 prosenttiin vuoden 1994 loppuun mennessä. Taantumaa yritettiin korjata marraskuussa 1991 devalvoimalla Suomen markka 14 prosentilla. Se johti valuuttalainojen kallistumiseen ja työttömyyden lisääntymiseen. Pankit nostivat korkoja 18,9 prosenttiin ja lainojen vakuutena olleiden asuntojen arvot laskivat puolella. Venäläiset kauniit ilotytöt ilmestyivät Suomen kaduille.

Tämä kaikki vaikuttaa yhä Suomessa. Suomi ei oikein ole toipunut vieläkään näistä tapahtumista. Näissä oloissa Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin (EU). Enemmistö (56,9 %) kannatti liittymistä ja eduskunta noudatti tulosta. Suomen EU-jäsenyys astui voimaan 1. tammikuuta 1995. Tämä merkitsi käytännössä Suomen itsenäisyyden loppumista. Suomi on ainoa EU:n valtio, joka noudattaa sen määräyksiä kirjaimellisesti. Suomi on orjavaltio. Muut jäsenet noudattavat määräyksiä vain siinä määrin, mikä on niille edullista ja mikä sopii niille.

Tässä kohden minun on oikaistava vähän. Ei kukaan jaksa lukea loputtomia juttuja edes omasta kotimaastaan. Suomen kannalta merkittävin tapahtuma oli naapurimaahan Venäjälle noussut uusi presidentti Vladimir Putin. Hän on syntynyt Leningradissa 1952, toiminut KGB:n tiedustelu-upseerina ja osaa venäjän lisäksi saksaa. Venäjän presidentiksi hän astui vuonna 2000. Merkittäväksi hänen toimintansa näinä 25 vuotena oli nostaa Venäjä suuresta alennustilasta maailman neljänneksi suurimmaksi talousmahdiksi Kiinan, Yhdysvaltojen ja Intian jälkeen. Hänen merkittävin tekonsa oli kääntää kauppa itään ja suurimmiksi kauppakumppaneiksi nousi Kiina ja Intia. Heille menee mm. loputtomasti energiaa eri muodoissa. Toinen Suomen kannalta merkittävä seikka oli nostaa Venäjän puolustusvoimat siitä valtavasta alennustilasta missä se oli 1990 yhdeksi maailman merkittävimmäksi sotilasvoimaksi. Näistä kaikista seikoista johtuen hän on hyvin suosittu Venäjän kansan keskuudessa.

Venäjä Suomen naapuri on maailman suurin valtio ja luonnonvaroiltaan maailman  mahtavin. Taloudellinen kasvu on ollut sanoisinko hurjaa, välillä 8 - 9 prosentin luokkaa. Tällä hetkellä se on 4,3 prosenttia (joidenkin tiedon mukaan 4,1 prosenttia). Venäjä on ollut mukana monien talousjärjestöjen perustamisessa. Suurin ja tärkein on BRICS. Työttömyyttä ei ole vaan pikemminkin venäjällä vallitsee monilla aloilla työvoimapula. Näin ilmoitettiin parhaillaan 20.6.2025 olevassa Pietarin talousfoorumissa, johon osallistuu yli 140 valtiota ja yli 25 000 osanottajaa. Mukana on ollut lukuisten valtioiden päämiehiä. Ainoa negatiivinen seikka Venäjällä on ollut pieni inflaatio, mutta sitä pidetään normaalina ilmiönä tässä tilanteessa.

Suomen kannalta merkittävimpiä tekijöitä on sotilasliitto Naton leviäminen itään. Tätä Venäjällä on pidetty ikään kuin hyökkäyksenä Venäjää vastaan. Natoahan on pidetty aina Venäjän pahimpana vihollisena. Alkujaanhan Venäjälle oli luvattu, että Nato ei lähesty sen rajoja milliäkään. Tätä lupausta länsi ei ole pitänyt. Venäjä kokee Naton lähestymisen suoraan sanottuna hyökkäyksenä sitä vastaan. Tätä meillä lännessä ei olla ymmärretty. Venäjän ensimmäinen torjuntavoitto oli Valko-Venäjän jääminen Naton ulkopuolelle Venäjän liittolaiseksi. Mutta varsinainen puolustustaistelu alkoi Ukrainassa 2022. Ukraina ilmoitti halusta liittyä Natoon. Venäjä yritti päästä neuvottelemaan asiasta Naton, Yhdysvaltojen ja Ukrainan kanssa, mutta kaikki hylkäsivät nämä pyynnöt. Näin Venäjälle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin aloittaa sotilaallinen erityisoperaatio Ukrainassa. Tarkoituksena on estää Ukrainan liittymisen Natoon. Tätä lännessä on pidetty hyökkäyksenä Ukrainaa vastaan.

No entäpä Suomi, Maamme tässä rinnalla? Sanoisinko näin, että Suomessa vallitsee talouskatastrofi. Kaksi viimeistä hallitustamme ja nykyinen presidenttimme on ajanut Suomen katastrofaaliseen tilaan. Varsinkin Orpon viimeinen hallitus on ollut allepääsemätön. Suomen valtiolla on velkaa enemmän kuin koskaan ennen ja Suomi velkaantuu jatkuvasti nopeammin kuin koskaan ennen. Suomalaisten veroista yhä suurempi osa menee velan korkojen maksuun eikä Suomen hyvinvoinnin rakentamiseen. Jokaista suomalaista kohden on velkaa yli 31 000 euroa ja se kasvaa yhä joka hetki. Tällä hetkellä velkaa on yli 175,5 miljardia euroa. Valtio on päättänyt ottaa lisävelkaa yli 13 miljardia euroa. Velkasuhteemme kasvaa yli 90 prosentin. Voit katsoa tämänhetkisen tilanteemme velkakellosta osoitteesta:

https://velkakello.fi/

 

Maamme bruttokansantuote on supistunut kahtena viimevuotena 0,5 - 0,1 prosenttia vuositasolla. Tälle vuodelle ennustetaan prosentin kasvua, mutta epäilen sitä suuresti. Suomen työttömyys on virallisesti 9,3 prosenttia, mutta luulen, että se on paljon suurempi. Tästä kaikesta kärsivät varsinkin köyhät, sairaat, työttömät ja vanhukset. Terveydenhoito on aivan uskomattomalla tolalla. Vain yksityisellä käyvät, joilla on rahaa saavat jonkinlaista hoitoa. Julkisella puolella odotusajat voivat olla jopa 3 kuukautta. Vanhusten hoito on täysin retuperällä. Kuinka tähän on tultu?

Yksi selkeä juttu on EU ja sanktiot Venäjää kohtaan. Edullinen kauppa ja  tuonti Venäjältä on totaalisesti lopetettu. Mm. halpa öljy, kaasu ja sähkö eivät enää auta maatamme. Halvan edullisen puun tuonti on muuttunut kalliiksi kun sitä samaa venäläistä puuta tuodaan nyt kalliilla hinnalla muualta. Suomalaisten tuotteiden myynti ja teollinen toiminta Venäjällä on kokonaan lopetettu. Suomen rajat Venäjälle on kokonaan suljettu. Liittymisemme Natoon on käytännössä merkinnyt sotilasmenojen voimakasta kasvua. Varsinkin presidentti Subbin toiminta on tällä alueella ollut merkittävä. Hän ei ajattele Suomen etua tippaakaan. Nato on hänelle tärkeämpi.

Suomessa on aina vallinnut ns. "ryssäviha". Nyt sitä on lisätty Euroopassa vallitsevalla hysterialla. Tätä on lisätty tarkoituksella varsinkin Yhdysvaltojen presidentti Bidenin aikana. Suomi on aina liittynyt kaikkiin tuhansiin sanktioihin sata prosenttisesti. Kuitenkin Venäjä ei juuri ole kärsinyt näistä sanktioista tippaakaan kääntäessään kauppaansa itään. Pikemminkin Eurooppa on itse kärsinyt näistä eniten ja se näkyy siinä, että niiden bruttokansantuotteen kasvu on laskenut 1 prosentin tienoille, joillakin niin kuin Suomella jopa miinukselle (Venäjällä se on plussalla 4,3 prosentin luokkaa). Kaikkein eniten on kuitenkin kärsinyt Ukraina. Asettamalla Ukrainan välineeksi Venäjää vastaan se pahentaa tilannetta. Sotilaallinen rahoitus ja aseistus lisää jatkuvasti ukrainalaisten sotilaitten henkien menettämistä. Tässä Eurooppa ja Suomi siinä mukana ovat syyllisiä. Hallituksemme ja presidenttimme eivät ajattele maamme parasta ja hyvinvointia vaan yrittävät tehdä jotain mielipuolista. Meidän kaksi viimeisintä hallitusta ja Suomen presidentti ovat ajaneet Suomen tähän tilaan. He eivät välitä Suomen kansasta. Heille tärkeintä on halventaa ja tuhota Venäjä. Heidän toimintansa kohde on Venäjä - ei Suomen kansan hyvinvointi. Suomalaiset ovat heille sivuasia. Vanhan laulun sanoin "On maamme köyhä ja siksi jää".