sunnuntai 25. lokakuuta 2020

  



UUSI RAUTAESIRIPPU?



Poliittisissa piireissä maailmalla puhutaan nykyään paljon uudesta rautaesiripusta Venäjän ja Lännen välillä. Se on muodostunut viime vuosina ja näyttää syvenevän yhä. Hyvänä esimerkkinä oli viime kirjoituksessani Helsingissä käyty neuvottelu 5.10.2020. Neuvoteltiin jatkoa Uusi Start -ydinasesopimukselle, jonka Yhdysvallat yksipuolisesti hylkäsi. Sopimus loppuu vuonna 2021 helmikuussa. Tämä on viimeinen aseidenrajoitussopimus, joka on enää jäljellä, kaikki muut Yhdysvallat on sanonut yksipuolisesti irti.  16. lokakuuta 2020 Vladimir Putin ehdotti ratkaisua, että sopimusta jatkettaisiin vuodella, jonka aikana siitä voitaisiin neuvotella. Yhdysvaltojen vastaus oli suoralta kädeltä ei. He eivät aio neuvotella. Olen kirjoittanut asiasta osoitteessa:

http://uuuusi.blogspot.com/2020/10/helsinki-jalleen-sunnuntaina-4.html

Amerikkalaiset haluaisivat liittää tähän sopimukseen Kiinan, mutta Kiina on kategorisesti kieltäytynyt siitä. Amerikkalaiset ovat pyytäneet venäläisiä kääntymään kiinalaisten puoleen, jotta he pyytäisivät Kiinaa sopimaan asioista, mutta venäläiset ilmoittivat, että tämä on puhtaasti kiinalaisten sisäinen asia eikä venäläisillä ole oikeutta puuttua siihen. Kiinalla on maailman suurin armeija ja sillä on valtava potentiaali kehittää sitä. Kiina modernisoi parhaillaan aseistustaan ja sillä on paljon yhteistyötä venäläisten kanssa. Monet laskevat, että Kiinan kokonaistalous on jo nyt suurempi kuin Yhdysvaltojen. Kiinan varallisuus kasvaa ja on melko varmaa, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa Kiina ohittaa amerikkalaiset tietenkin armeijan koossa ja myös aseistuksen määrässä - siis myös ydinaseiden määrässä. Näin tapahtunee myös laadullisesti. Maailmassa vallitsisi silloin kolmen ydinasesuurvallan tasapaino. Tässä tulee olemaan merkittävässä asemassa Taiwan, jonka Kiina laskee kuuluvan omaan alueeseensa. Maailman rauhan kannalta oleellista olisi, että Yhdysvallat ymmärtäisi poistua Kiinanmereltä ja lähialueilta, muuten asia voisi olla aika tuhoisaa varsinkin jos ryhdytään käyttämään ydinaseita.

On selvää, että Venäjä ei halua ajautua uuteen kilpavarusteluun. Yhdysvallat käyttää asevarusteluun varoja, johon Venäjä ei voi vastata kuin laadulla. Jo nykyiset ydinaseet riittävät tuhoamaan koko maapallon elämän moninkertaisesti. Venäjällä on enemmän ydinaseita kuin Yhdysvalloilla ja laadullisesti ne ovat uudempia.  Presidentti Trump on ilmoittanut, että nyt Yhdysvallat ryhtyy valmistamaan niin paljon uusia ydinaseita, että kellään ei ole mitään sanomista heille. Toisaalta on selvää, että Venäjä tuntee paljon suurempaa kiinnostusta Kiinaa kohtaan liittolaisena ja partnerina, jonka kanssa on hyvät suhteet kuin Yhdysvaltoja kohtaan. Paljon on keskusteltu Kiinan ja Venäjän välisestä sotilasliitosta. Varsinkin nyt Valdain konferenssissa 23.10.2020 kiinalaiset ottivat asian esille. Presidentti Putin vastasi, että se on ihan varteenotettava vaihtoehto. Näkemys on hieno ja jo nyt meillä on paljon yhteistyötä. Tämä olisi mielenkiintoinen yhdistelmä maailmanrauhan kannalta. Itse henkilökohtaisesti täytyy myöntää, että olen ajatellut paljon tätä asiaa.


Mutta palataan varsinaiseen asiaan. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti 16.10.2020, että Venäjä vetäytyy neuvotteluista, joissa on selvitelty Ukrainassa 2014 pudotetun malesialaisen matkustajalentokoneen putoamissyytä. Hollanti ja Australia ovat kritisoineet päätöstä. Hollanti, Australia ja Venäjä ovat vuodesta 2018 saakka käyneet neuvotteluja, joiden tarkoituksena on ollut selvittää koneen tuhon syytä. Näissä neuvotteluissa Venäjää on yksipuolisesti syyllistetty matkustajakoneen alas ampumisesta eikä Venäjä näe enää aiheelliseksi osallistua näihin selvittelyihin. Selvitykset eivät ole puolueettomia eikä venäläistä todistusaineistoa ole otettu lainkaan huomioon. Esimerkiksi Venäjä on viety yksipuolisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Venäjän ulkoministeriö ilmoitti kuitenkin, että on valmis olemaan vuorovaikutuksessa Alankomaiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. 

Hollannissa alkoi maaliskuussa oikeudenkäynti koneen alas ampumisesta, jossa syytteeseen pantiin kolme Venäjän kansalaista ja yksi Ukrainan kansalainen. Heistä on annettu kansainvälinen etsintäkuulutus. Kenenkään heistä ei kuitenkaan epäillä olevan ohjuksen varsinainen laukaisija. Malesialainen Boeing 777 MH17 oli lentämässä Amsterdamista Kuala Lumpuriin 17. heinäkuuta 2014 kun se ammuttiin alas ja 298 ihmistä sai surmansa. Jo puolen tunnin kuluttua turmasta Venäjää syytettiin tapahtumasta. Näin teki mm. silloinen Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja kaikki tapahtui ilman minkäänlaisia todisteita. Koottiin yhteinen tutkintaryhmä (JIT) johon Venäjää kaikista sen pyynnöistä huolimatta ei hyväksytty. Tämä tutkintaryhmä päätyi mielikuvitukselliseen tulokseen, että kone ammuttiin Kurskin Venäjän  armeijan 53. ilmatorjuntaohjusprikaatiin kuuluvasta Buk ilmatorjuntajärjestelmästä. Yksi tämmöinen Buk-lavetti olisi raahattu Itä-Ukrainaan ja sillä ammuttu alas MH17.

Venäläisissä satelliittikuvissa näkyy, että alueella ukrainalaisten puolella oli useita (vähintään neljä Buk M1 järjestelmää) ja nimenomaan Zaroshenskoessa. Tässä kuvassa yksi niistä.

Venäjä ryhtyi itse tutkimaan tapausta ja päätyi aivan vastakkaisiin tuloksiin kuin JIT. Ensinnäkin ohjus, jolla kone mahdollisesti pudotettiin oli vanhempaa mallia, jota Venäjän armeija ei enää tuohon aikaan käyttänyt. Venäjällä tehtiin jopa koeräjäytys, joka osoitti, että uudempi malli aiheuttaa aivan toisenlaista jälkeä, kuin ohjus jolla kone ammuttiin. Kaikki Venäjän armeijan nauhoitetut tutkakuvat osoittavat, että ohjus ammuttiin Ukrainan Kiovan hallitsemalta puolelta. Kaikki JIT:n kuvat tapahtumasta on todettu kuvamanipulaatioilla väärennetyiksi. Kaikki ääninauhoitteet on todettu väärennöksiksi. Yhdysvallat ilmoitti, että sillä on satelliittikuvaa tapauksesta, mutta sitä ei koskaan ole esitetty julkisesti missään yhteydessä. Venäjä on sen sijaan näyttänyt lukuisia satelliittikuvia, joissa esiintyy nimenomaan Ukrainan puolella Ukrainan joukkojen Buk-järjestelmiä. Monet ukrainalaiset ovat suullisesti todistaneet, että ukrainalaiset joukot ampuivat ohjuksen. Pudotuspaikalta löydetyssä ohjuksen osassa on järjestysnumero, joka kuuluu nimenomaan Ukrainassa olleelle ohjukselle. Lisäksi Venäjän tuomat asiakirjat osoittavat, että ohjus kuului Ukrainalle. Ohjus on viety Ukrainaan vuonna 1986, mutta samana vuonna tämän ohjustyypin valmistus on lopetettu.  Myöhemmin on valmistettu muita tyyppejä, mutta kaikki nämä ohjukset vanhenivat jo vuonna 2011. Tuohon aikaan ainoastaan Ukrainalla oli enää jäljellä tätä mallia olevia ohjuksia. Tämän kaiken tutkijalautakunta on jättänyt huomiotta. Lisäksi paljon muutakin.

Ohjuksen osa, jonka järjestysnumero osoittaa sen kuuluneen Ukrainan armeijalle. Tutkijalautakunta ei kuitenkaan ottanut huomioon todisteita.



Jos etsitään pääsyyllistä alas ampumiseen on se ilman muuta Ukrainan lennonjohto, joka ohjasi matkustajakoneen taistelualueelle. Näin ei missään nimessä olisi saanut tehdä. Mitään lennonjohdon nauhoituksia ei olla esitetty. Lisäksi tiedettiin, että ukrainalaiset joukot olivat epäluotettavia tuohon aikaan. Yleensä kukaan ukrainalainen sotilas ei halunnut mennä rintamalle, joten käytettiin alkoholia ja rintamalla olleet sotilaat olivat useimmiten humalatilassa. JIT:n tutkinnan lopputulokselle en antaisi mitään painoarvoa. Mistään tasapuolisuudesta ei ole kyse, vaan Venäjä syyllistettiin jo ennakkoon ilman mitään tutkimuksia. Tutkimuksissa otettiin huomioon vain se, mikä vahvisti tätä ennakkoasennetta. Lisäksi tuloksia väärennettiin. Tutkimus oli puolueellinen. Venäjä syyllistettiin alas ampumiseen ja Venäjälle langetettiin sanktioita. Ymmärrän hyvin, jos Venäjä ei halua osallistua neuvotteluihin, jossa sen ainoa tehtävä on tunnustaa syyllisyys ja maksaa korvaukset.

Miksi Ukrainan lennonjohto ohjasi koneen kansainvälisen lentokäytävän ulkopuolelle ja käski alentaa korkeutta? Zaroshcenskoesta oli helppo ampua ohjus koneeseen. Myös täällä sijaitsi Ukrainan Buk-ohjuksia. Asiaa ei olla käsitelty missään.



tiistai 13. lokakuuta 2020

 




HELSINKI JÄLLEEN


Sunnuntaina 4.10.2020 Helsingissä tapahtui maassamme paljon huomiota herättänyt seikka. Poliisi käytti ylimitoitettua voimankäyttöä hajottaessaan rauhallista Elokapina-liikkeen mielenosoitusta. Mielenosoittajat olivat sulkeneet istumalla Kaisaniemenkadun Varsapuiston kohdalla. Mielenosoittajat istuivat kadulla rauhallisesti kunnes kolme poliisia ryhtyi sumuttamaan heidän päälleen ja kasvoilleen kaasusumutetta. Tämä oli kuin suoraan amerikkalaisista uutisista. Sieltä ilmiö on peräisin ja suomalaiset poliisit ottivat oppia amerikkalaisilta. Pitihän poliisin näyttää, että kyllä meilläkin osataan oikein suuren maailman malliin. Sitten mielenosoittajia kannettiin väkisin poliisiautoihin, vaikka mielenosoittajat eivät käyttäneet minkäänlaista väkivaltaa tai vastarintaa.

Poliisi kirjoitti tiedotteessaan "Kyseessä on ollut poliisin johdettu  kenttätilanne, jossa on tehty ratkaisu passiivisen vastarinnan murtamiseksi ja väkijoukon hajottamiseksi". Suomen perustuslaissa  kuitenkin säädetään, että jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia  ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Poliisilaissa puolestaan säädetään, että poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.

Selkeästi tässä tapauksessa poliisi ylitti kaikki perustuslain ja ihmisoikeuskäsitteiden valtuudet. Kyseessä oli täysin rauhanomainen mielenosoitus eikä mielenosoituksessa uhattu ketään tai mitään. Näyttää ilmiselvältä, että poliisi on ottanut mallia lukuisista viimeaikaisista ulkomaisista mielenosoituksista ja varsinkin Yhdysvalloista välitetyistä näkymistä. Tapaus herätti laajaa keskustelua Suomessa. Lisäksi poliisin ampuma-aseiden käyttö on lisääntynyt runsaasti viime aikoina.

Mutta nyt itse asiaan. Helsinki pääsi jälleen maailmankartalle järjestäessään neuvottelupaikan 5.10.2020 Venäjän ja Yhdysvaltojen välisille neuvotteluille ydinasevarustelua rajoittavasta sopimuksesta. Neuvottelut tapahtuivat Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkovin ja Yhdysvaltain asevalvontasuurlähettiläs Marshall Billingslean johdolla. Idioottipresidenttimme Sauli Niinistö tapasi molemmat edustajat neuvottelujen päätteeksi. Hän kommentoi asiaa "Tässä maailmantilassa kaikki vuoropuhelu on tärkeää ja on hyvä, että se Yhdysvaltain ja Venäjän välillä jatkuu. Toivotan edelleen edistystä asevalvonnan sopimisessa."

Venäjän Sergei Rjabkov ja USA:n Marshall Billingslea

Neuvottelujen asialistalla odotettiin olevan jatkoaika Uusi Start -ydinasesopimukselle, joka umpeutuu vuonna 2021. Se on viimeinen jäljellä oleva Venäjän ja Yhdysvaltojen kylmän sodan päättymisen perintönä solmittu voimassa oleva sopimus. Kaikki muut sopimukset Yhdysvallat on sanonut yksipuolisesti irti. Uusi Start -sopimus rajoittaisi strategisten ydinkärkien määrän 1 550:een yhtä valtiota kohden. Jos jatkoaikaa ei synny se tarkoittaisi sitä, että ydinaseiden määrän lisäämiselle ei olisi periaatteessa kellään mitään rajoitteita.

Ydinsulkusopimus vuodelta 1968 määrittelee Venäjän, Yhdysvallat, Kiinan, Ranskan ja Britannian virallisiksi ydinasevaltioiksi. Sen lisäksi ydinasevaltioiksi ovat tulleet Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea. Muut sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat ydinaseettomuuteen. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet suurin osa maailman valtioista. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA valvoo, että sopimuksen allekirjoittaneet valtiot käyttävät ydinenergiaa vain rauhanomaisiin tarkoituksiin.  Iranin kohdalla paljon polemiikkia on herättänyt sen toiminta uraanin rikastamisessa. Yhdysvallat ei ole ratifioinut ydinkoekieltosopimusta. Aikaisemmin Neuvostoliitto ja sen seuraaja Venäjä ja Yhdysvallat ovat solmineet useita kahdenvälisiä ydinaseriisuntasopimuksia. Näistä kaikista Yhdysvallat on siis irtisanoutunut paitsi tästä Uusi Start -sopimuksesta. Nyt on kai sen aika. Edellinen oli vuonna 2019 Donald Trumpin irtisanoutuminen keskimatkan ohjukset kieltävästä INF -sopimuksesta sekä Open Skies -sopimuksesta.

Venäjällä ja Yhdysvalloilla on yhteensä noin yli 12 000 ydinkärkeä ja maailmalla arvioidaan olevan yhteensä noin 13 400 ydinkärkeä. Käytännössä siis maailman rauha nojaa Venäjän ja Yhdysvaltojen väliseen kauhun tasapainoon. Onko kysymys siitä, että Yhdysvallat haluaa lähteä tästä tasapainosta? Maailman ydinaseista on hävitetty noin 80 prosenttia 1980-luvun jälkeen. Silloin maailmassa oli noin yli 70 000 ydinasetta. Toisaalta ydinasevarustelussa järjestelmiä kuitenkin modernisoidaan ja kehitetään. On selvää, että ainakin Yhdysvalloilla varsinkin nyt Trumpin kaudella ei ole haluja pitää yllä asevalvontaa ja aseriisuntaa. Sen verran Yhdysvallat on lisännyt puolustusmenoja.

Nyt Helsingin neuvottelujen päätteeksi 5.10.2020 saatiin ristiriitaisia tietoja. Yhdysvaltojen delegaation johtaja Marshall Billingslea ilmoitti, että neuvotteluissa saatiin "tärkeää edistystä". Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov ilmoitti sen sijaan, että mitään edistystä ei ollut tapahtunut ja neuvottelut käytännössä olivat tuloksettomat. Kumpaan on uskominen? Henkilökohtaisesti uskon enemmän Venäjän ilmoitukseen. On selvää, että maailman nykytilanteessa Venäjä ei ole suostunut Yhdysvaltojen tiukentuneisiin vaatimuksiin. Tukholman rauhantutkimusinstituutin mukaan Venäjällä on mannertenvälisissä ballistisissa ohjuksissa 6 375 ydinkärkeä ja Yhdysvalloilla 5 800 ydinkärkeä. Lisäksi Yhdysvallat on painostanut Venäjää vaikuttamaan Kiinaan, jolla on ainakin 320 ydinkärkeä ballistisissa ohjuksissa, mutta Venäjä katsoo, että sillä ei ole oikeutta painostaa Kiinaa. Venäjällä ei ole oikeutta puuttua Kiinan sisäisiin asioihin, vaikka heidän välinsä ja yhteistyönsä mm. sotilaallisesti ovat erinomaisella tasolla. On Kiinan oma asia toimia niin kuin parhaakseen katsoo. Venäjällä ja Kiinalla on vuosittain erilaisia yhteisiä sotaharjoituksia. Viime aikoina Kiina on voimakkaasti panostanut sotavoimiensa kehittämiseen ja on toisella tilalla maailmassa rahoituksessa Yhdysvaltojen jälkeen.

RS-28 Sarmat eli Satan 2 on Venäjän tehokkaimpia mannertenvälisiä ohjuksia.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Yhdysvaltoja vain oman näkökulman huomioimisesta ja ilmoitti, että sopimukselle ei todennäköisesti saada jatkoaikaa tai korvaajaa. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti, että Joe Bidenin kohdalla nähdään "varsin voimakasta venäläisvastaista retoriikkaa". Meidän idioottipresidenttimme Niinistö ilmoitti Yhdysvaltojen ja Venäjän välisen keskustelun jatkumisen tervetulleena nykyisessä maailmantilassa. Silloin kun Trump astui virkaansa hän julisti, että Yhdysvallat lisää ydinaseistustaan niin, ettei muulla maailmalla ole mitään mahdollisuuksia kilpailla USA:n kanssa. USA on irtisanoutunut yksipuolisesti kaikista muista aserajoitussopimuksista, joten tälle viimeisellekään ei ole  realistista odottaa jatkoa.

7.10.2020 Venäjä kokeili ensimmäistä kertaa Zircon-hypersonicohjuksen ampumista laivasta käsin. Ohjus ammuttiin fregatti Admiral Gorshkovilta ja lensi 450 kilometriä osuen tarkasti merimaaliinsa. Ohjuksen idea on sen nopeudessa. Tällä kertaa ohjus lensi yli kahdeksankertaisella äänennopeudella. Normaalisti sanotaan sen lentävän yli yhdeksänkertaisella äänennopeudella. Tuossa nopeudessa ohjuksen vaippa muuttuu melkein plasmaksi. Se on kuin meteoriitti, joka putoaa maan ilmakehään. Pelkästään sen massalla on semmoinen tuhovoima, että se lävistää kaikki ihmisten tekemät puolustuslaitteet. Mikään ilmapuolustusjärjestelmä ei pysty tuhoamaan ohjusta tuossa nopeudessa. Ohjus tekee myös väistöliikkeitä, jos on tarpeen. Ohjus on niin salainen, että edes sen ulkonäköä ei tiedetä tarkasti.





Laivasto-ohjus ohjus 3M22 Zirkon. Lennon pituus 400 - 1 000 km. Taistelukärki 300 - 400 kg. Lennon nopeus 8 machia (8 kertaa äänennopeus) 2,6 km/sek.

Yhdysvalloilla on 11 lentotukialusta. Pelkästään yksi Zircon riittää tuhoamaan lentotukialuksen. Lisäksi jos Zirconiin asennetaan taistelukärki sen tuhovoima kasvaa. Zirconissa voi käyttää sekä tavanomaisia räjähteitä että ydinkärkiä. Venäläiset ovat laskeneet, että pelkästään 11 Zirconia riittäisi tuhoamaan koko Yhdysvaltojen lentotukialuskannan. On selvää, että Zirconin valmistus on huomattavasti halvempaa, kuin lentotukialuksen valmistaminen. Zirconeja on tähän asti ammuttu lentokoneista ja maasta käsin, mutta nyt niitä voidaan ampua myös laivoista ja sukellusveneistä, autoista tai junista. Nyt suoritetussa kokeessa Venäjän laivaston fregatti Amiraali Gorshkov ampui Zirconin Barentsinmerellä olevaan kohteeseen. Ohjuksen lentomatka oli 450 km, suurin korkeus 28 km ja lentoaika 4,5 minuuttia. Nopeutta oli yli 8 Machia. Ohjus on jo sarjatuotannossa.

Venäjä on viimeaikoina kehittänyt aseistustaan niin, että se on monin kohdin muita valtioita edellä jopa kymmeniä vuosia. Amerikkalaisia huolestutti viimeaikoina Venäjän avaruudessa kokeilema tapahtumasarja. Näissä tapauksissa venäläinen satelliitti on tullut amerikkalaisen satelliitin viereen ja ollut vähän aikaa sen lähellä ja lähtenyt sitten  taas pois. Amerikkalaiset epäilevät, että kyseessä on kokeilu voiko avaruudessa liikkuvia amerikkalaisia satelliitteja tuhota. Olisi katastrofaalista jos konfliktin sattuessa tuhottaisiin kaikki suunnistamiseen ja yhteydenpitoon käytettävät satelliitit.

Uusien aseiden kehittelyssä Venäjä on toistaiseksi ylivoimainen. Heidän on ollut pakko tehdä se, koska Yhdysvallat on sanoutunut irti kaikista sopimuksista. Aikoinaan 1991 sovittiin, että Nato ei lähene Venäjää kohti milliäkään, mutta mitä olemme havainneet. Sopimusta ei ole pidetty vaan Nato on nykyään aivan Venäjän rajoilla kiinni joka puolelta. Baltian maat, Puola ja moni muu maa on liittynyt Natoon. Ukraina on täynnä Yhdysvaltojen tukikohtia. Ja nyt yritetään Valko-Venäjälle tehdä samoin. Suomessa on piirejä, jotka haluavat ehdoin tahdoin asettaa Suomen maaperän Naton käytettäväksi. Puolaan ja Romaniaan on tehty ohjustukikohtia. Tämän takia Venäjä on ryhtynyt kehittämään sellaisia aseita kuin Zircon, Avangard (hypersoninen mannertenvälinen ohjus, saavuttaa yli 24 000 kilometrin tuntinopeuden), Poseidon (vedenalainen drooni, pystyy tuhoamaan myös rantakohteita), Petrel, Sarmat, Dagger, Burevestnik (ydinkäyttöinen ohjus), Kinzhal (yli 10 kertaa ääntä nopeampi, lentomatka yli 2 000 km), Peresvet, jne. Ja on varmaa, että kehittely jatkuu. Suurimmalle osalle näistä länsimaiset ja amerikkalaiset puolustusjärjestelmät ovat tehottomia. Naton infrastruktuuri sotilaallisesta näkökulmasta tulee tehottomaksi. Heillä ei ole puolustuskykyä tällaisia aseita vastaan. Venäjällä on käytössään ydinase, jolla se pystyy tuhoamaan Ranskan tai Texasin kokoisen alueen. Tämä on itsepuolustusta vallitsevassa tilanteessa.

Kinzhal on yli 10 kertaa ääntä nopeampi ohjus, jonka lentomatka on yli 2 000 km.

Yksikään ydinasevaltio ei ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta. Ei myöskään Kiina. Yhdysvallat käyttää ylivoimaisesti eniten varoja aseistukseen. Kiina on toisella sijalla, mutta varojen käyttö ei ole vertailukelpoista. Yhdysvalloissa aseita valmistavat pääasiassa yksityiset yritykset, joiden on tuotettava voittoa kun taas Kiinassa valtio, jolloin työvoima ja materiaalit ovat halpoja. Venäjän puolustusmenot ovat laskeneet viimevuosina ja Venäjä on vasta kuudennella tai seitsemännellä sijalla. Mutta laadullisesti Venäjän aseistus on maailman kehittyneintä. Venäjä aikoo kiihdyttää aseiden kehittelyä vuonna 2021 ja sen jälkeen. Tärkeintä on pitää etumatka aseiden laadussa, koska se on puolustuksellisesti tärkeintä. Pohjois-Korea esitteli 10.10.2020 täysin uuden maailman suurimman mannertenvälisen ohjuksen, joka tuli täytenä yllätyksenä koko maailmalle. Sen ominaisuuksista ei ole mitään tietoja. On selvää, että Pohjois-Korean olemassaolo riippuu kokonaan ydinaseista. Ukraina möi tietotaidon Pohjois-Korealle mannertenvälisten ohjusten tekniikasta, kun Venäjä ei enää käyttänyt Ukrainaa ohjusten osien valmistamisessa.

On selvää, että Venäjän puolustus riippuu kokonaan sen aseiden laadusta ja ydinaseiden määrästä. Riittää kun vertaa Euroopan karttaa ja Naton karttaa. Yhdysvaltojen ja Naton jatkuva toiminta Itämerellä ja Mustallamerellä lähellä Venäjän rajoja aiheuttavat jatkuvasti vaaratilanteita. Myös Pohjois-Korean olemassaolo riippuu sen ydinaseiden määrästä ja laadusta. Vastaavia maita olisi lisäksi Iran, Venezuela ja Kuuba. Ymmärrän hyvin Iranin pyrkimyksen hankkia ydinaseita. Siitä voi riippua sen itsenäisyys. Yhdysvaltojen liikkuminen Kiinanmerellä ja Kiinan läheisyydessä luovat Kiinalle puolustuksellisen tarpeen. Yhdysvaltojen irtautuminen yksipuolisesti kaikista sopimuksista tuottaa koko maailmanlaajuisesti tilanteen, jossa maailman olemassaolo vaarantuu. Kaikille olisi hyväksi, jos Yhdysvallat ymmärtäisi pysyä omalla maaperällään eikä pyrkiä maailman valtiaaksi. Yhdysvallat on käyttänyt voimaa pyrkiessään hallitsemaan maailmaa. Yhdysvalloilla ei ole siihen oikeutta. Yhdysvaltojen lait eivät ole maailman lakeja! 


Juttu on kirjoitettu sunnuntaina 11. lokakuuta 2020




sunnuntai 4. lokakuuta 2020

 



VALKOINEN VENÄJÄ


Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenka vannoi virkavalan Minskin Itsenäisyyden palatsissa 23.9.2020. Tapahtumassa oli läsnä yli 700 vierasta, virkamiehiä, toimittajia, kulttuurihenkilöitä. Vaalit oli pidetty 9.8.2020 ja Lukashenka sai 80,2 prosenttia äänistä. Opposition yhdistetty ehdokas Svjatlana Tsihanouskaja sai 9,9 äänistä. Äänestysprosentti oli 84,05 prosenttia. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping sekä monien muiden valtioiden päämiehet onnittelivat Aleksandr Lukashenkaa. Oppositio ja monet lännessä eivät pitäneet vaalitulosta rehellisenä eivätkä ole tunnustaneet Lukashenkaa presidentiksi. Liettua jopa tunnusti opposition Tsihanouskajan Valko-Venäjän presidentiksi. Euroopassa jopa kohdellaan häntä kuin hän olisi presidentti. Lukashenka on ollut Valko-Venäjän presidenttinä vuodesta 1994 lähtien.

Useilla kielillä Valko-Venäjä kääntyy nimellä Valkoinen Venäjä. Tämä johtuu historiasta, jota tässä on turha lähteä syvemmin selvittämään. Sanottakoon vain, että taustalla on turkkilaisten ja venäläisten kohtaaminen historian aikana. Sana on samaa etymologiaa kuin Ukraina, joka tarkoittaa reunalla olevaa. Kraina on reuna ja u on jossakin sijaitseva, siis ukraina on reunalla sijaitseva.

Kuten varsin hyvin tiedetään Venäjällä ja Valko-Venäjällä on valtioliitto (Союзное государство). Tämä käytännössä hyvin yksinkertaistettuna merkitsee sitä, että 8. joulukuuta 1999 tehtiin perustamissopimus, jonka tarkoituksena oli muodostaa federaatio, jolla on yhteinen valtionpäämies, parlamentti, lippu, vaakuna, kansallislaulu, armeija, perustuslaki ja valuutta. Tärkein käytännön merkitys on ollut liikkuvuudessa ja taloudessa. Liiton kansalaiset saavat vapaasti opiskella, työskennellä, liikkua ja asua molemmissa valtioissa. Pääasiat ovat kuitenkin puolustus ja turvallisuus. Taloudellisesti Valko-Venäjä on täydellisesti riippuvainen Venäjästä. Liiton päämaja sijaitsee Moskovassa ja liittoa pitäisi hallita korkein valtioneuvosto, jonka puheenjohtajan viran piti alunperin vaihdella. Valko-Venäjällä virkaa on kuitenkin hallinnut alusta asti Aleksandr Lukashenka Minskistä käsin vuodesta 1994 lähtien. Venäjällä tällä hetkellä Vladimir Putin. Lisäksi Valko-Venäjä on tulliliitossa Venäjän ja Kazakstanin kanssa ja kuuluu Euraasian talousunioniin, johon kuuluvat Venäjä, Valko-Venäjä, Armenia, Kazakstan ja Kirgisia. Liitto on pinta-alaltaan viisinkertainen EU:hun verrattuna, mutta väkiluku on paljon pienempi. 

Lännessä vaaleja on pidetty vilpillisinä. Todellisuudessa lännessä näihin Valko-Venäjän vaaleihin on valmistauduttu jo ainakin parin vuoden ajan etukäteen. Tarkoitus oli provosoida ja nostattaa samanlainen värivallankumous kuin monessa muussakin valtiossa on aikaisemmin tapahtunut. Esimerkkinä mainitsen Georgian ja Ukrainan värivallankumoukset. Siksi näistä presidentinvaaleista nostettiin suuri meteli ja niitä väitettiin vilpillisiksi. Todellisia lukuja tuskin koskaan saadaan tietää, mutta on selvää, että presidentti Lukashenka voitti vaalit joka tapauksessa, olivat vaaliluvut mitkä tahansa. Missään tapauksessa ei voi kuvitella, että eri protestiliikkeistä tuntemattomuudesta näkyväksi nostettu hahmo Svjatlana Tsihanouskaja olisi saanut enemmän ääniä kuin Valko-Venäjää kauan johtanut Lukashenka. Tsihanouskaja on lähinnä opposition symboli eikä mikään johtaja. Enemmistö valkovenäläisistä ei missään nimessä olisi äänestänyt tuntematonta Tsihanouskajaa.

Svjatlana Tsihanouskaja pakeni Liettuaan.

Eri ääriliikkeet Valko-Venäjällä edustivat erilaisia näkemyksiä erilaisista asioista. Joillakin näistä oli oma ehdokkaansa presidentiksi, mutta koska tiedettiin, että heillä ei olisi mitään mahdollisuutta selviytyä tehtiin kompromissi ja valittiin tuntematon Svjatlana Tsihanouskaja, koska hänen miehensä oli pistetty vankilaan laittoman käytöksen takia. Tietenkin tiedettiin, ettei hänellä ole mitään mahdollisuuksia Lukashenkaa vastaan. Tähän oltiin varauduttu ja siksi nostettiin valtava meteli vaalien vilpillisyydestä. Olivat prosenttiluvut olleet mitä tahansa, tärkeintä oli väittää vaalien olleen vilpillisiä. Ennen kaikkea tapahtumia johdettiin Valko-Venäjän ulkopuolelta. Käytettiin kaikkia sosiaalisia ja sähköisiä verkostoja ja manipulointia. Käydään hybridisotaa Valko-Venäjää ja Venäjää  vastaan. Lisäksi käytettiin määrättyjä toisinajattelijoita, kiihottajia ja rahoitusta, joilla palkattiin nuoria mellakoitsijoita nostattamaan väkivaltaisia mielenosoituksia hallitusta ja Lukashenkaa vastaan. Nämä ovat yleinen tapa mellakoissa.

Opposition kannattajat olivat yleensä hyvin nuoria, tässä naiskannattajia.

Kun katsoo mellakoitsijoita, ovat he pääasiassa nuoria tai nuorehkoja ihmisiä. Näihin on helppo vaikuttaa esimerkiksi vetoamalla vääryyteen tai demokratian puutteeseen. Nuoret pyrkivät yleensä toimimaan ihanteidensa mukaisesti, mutta järjellisyys ja todellisuuden tajuaminen ovat heistä kaukana. Voisin muistuttaa vaikkapa meillä 1960-luvulla vallinneen hippiliikkeen, joka vaali rauhaa ja rakkautta tai Suomessa 1960- ja 1970- luvuilla vaikuttaneen nuorisovasemmistolaisuuden, jolloin osoitettiin mieltä vallinneita olosuhteita vastaan ja pyrittiin vasemmistolaisiin ihanteisiin esimerkiksi valloittamalla Vanha ylioppilastalo. Nykyään he ovat kääntäneet takkinsa eivätkä edes tunnusta olleensa vasemmistolaisia. Myös Lukashenkan puolesta osoitetaan mieltä, mutta kun katsoo näitä mielenosoituksia huomaa, että suurin osa heistä on vanhempaa väkeä. On ilman muuta selvää, että ylivoimaisesti suurin osa kansasta ei ota osaa mihinkään mielenosoituksiin vaan on ihan tyytyväinen olosuhteisiin tai jopa kammoaa näitä mielenosoituksia. Mielenosoituksiin osallistuu vain muutama prosentti kansasta.

Lukashenkan kannattajat ovat yleensä vanhempaa väkeä.

Aluksi mielenosoituksissa pyrittiin väkivaltaan. Poliisi pyrki ottamaan kiinni kaikkein väkivaltaisimmat mielenosoittajat. Kun nähtiin, miten poliisi kohteli väkivaltaisia mielenosoittajia, tämä lisäsi näiden määrää. Tämä on yleinen trendi mielenosoituksissa. Vähitellen kuitenkin väkivalta saatiin rauhoittumaan ja mielenosoitukset ovat muuttuneet rauhallisemmiksi. Nykyään mielenosoitukset sujuvat suhteellisen rauhallisesti. Mielenosoittajien ja mielenosoitusten määrä on vähitellen laskenut jyrkästi.

On selvää, että mielenosoituksia johdetaan ulkoa päin. Tarkoitus oli vaihtaa Valko-Venäjän politiikka ja estää yhteistyö Venäjän kanssa. Mallia otettiin esimerkiksi Ukrainan Maidanin mielenosoituksista vuodelta 2014. Lukashenka ei vain ollut samanlainen kuin Ukrainan Viktor Janukovyts, joka joutui pakenemaan Venäjälle, kun hänen henkeään uhattiin. Seuraava presidentti Petro Poroshenko otti silloin vallan rikkoen Ukrainan lakia. Viktor Janukovyts oli yhä presidentti, oli elossa eikä ollut kuollut, joten lakien mukaan hänen olisi pitänyt olla yhä Ukrainan presidentti, vaikka ei ollut juuri sillä hetkellä maassa. Vallan kaapannut Poroshenko teki laittoman teon, jonka Eurooppa ja Länsimaat ovat hyväksyneet. Mutta Lukashenka on toista maata.

Mielenosoituksia johdettiin ja ilmeisesti johdetaan yhä Puolasta, Liettuasta, Tsekeistä ja Ukrainasta käsin. Kaiken takana ja rahoittajana on tietenkin Yhdysvallat. CIA on rahoittanut  mielenosoituksia yli 20 miljoonalla dollarilla. Euroopassa ei olla tunnustettukaan presidentti Lukashenkaa - aletaan kuitenkin kyllästyä asioihin. Oppositio ei ole yhtenäinen voima ja joukossa on väkivaltaisia yksilöitä. Enää Euroopassa ei paneuduta asiaan samoin kuin tehtiin Ukrainassa. Neuvostoliiton aikaan Ukraina oli rikkain osavaltio Neuvostoliitossa. Nykyään se on Euroopan köyhin valtio, jossa käydään ikuista sisällissotaa. Lisäksi fasismi on levinnyt kaikkialle hallintakoneistoon ja vaikuttaa päätösten tekoon. Nykyinen presidentti Volodimir Zelensky ei oikein pysty tekemään mitään päätöksiä tai toteuttamaan lupauksiaan. Hän on hyvin heikko presidenttinä, vaikka häneltä odotettiin paljon. Tätäkö halutaan myös Valko-Venäjälle.

On otettava huomioon, että Valko-Venäjä tulisi olemaan vielä heikommassa asemassa kuin Ukraina oli aluksi. Ukrainassa oli korkeateknologiaa, kaivostoimintaa ja maataloutta. Ukrainassa rakennettiin Antonov-lentokoneita, avaruusalusten ja ohjusten osia, myytiin hiiltä ja muita kaivostuotteita, välitettiin kaasua Venäjältä ja myytiin maataloustuotteita Venäjälle. Tämä kaikki on nyt romahtanut ja tärkein tuote on puoliksi ilmainen tai ilmainen orjatyövoima, jota meillä Suomessakin käytetään. Lisäksi käydään loputonta sisällissotaa, jota ei halutakaan lopettaa. Nyt Ukraina on Euroopan köyhin valtio. Jos tätä vertaa Valko-Venäjään sen kohtalo olisi vielä kamalampi. Jos teknologian vienti ja kaikkinainen kauppa lakkaisi Venäjälle ja itään merkitsisi se Valko-Venäjälle hyvin tuhoisaa aikaa. Tätä nämä nuoret mielenosoittajat eivät osaa ajatella. He eivät ymmärrä faktoja, realiteetteja.

Lukashenka kävi 14.9.2020 Sotshissa presidentti Putinin puheilla.

 Aleksandr Lukashenka kävi 14.9.2020 Sotshissa Venäjällä presidentti Putinin puheilla. Venäjä lupasi rahoitusta Valko-Venäjän teollisuudelle, lisätä kauppaa ja yhteistyötä monilla aloilla, syventää liittoa ja lisätä sotilaallista yhteistoimintaa. Erilaisia neuvotteluja on käyty lukuisia kertoja sen jälkeen eri tasoilla Valko-Venäjän ja Venäjän välillä ja niitä lisätään. Puhelinneuvotteluja Putinin kanssa on käyty useita kertoja. Liittoa vahvistetaan ja lisätään. Kiina on lisännyt kauppayhteistyötä ja teollisuustoimintaa, rahoitusta Valko-Venäjän kanssa. Mm. se on päättänyt rakentaa Huawein Euroopan päätuotantokeskuksen Valko-Venäjälle. Tämä sisältää mm. Euroopan G5 päätuotantokeskuksen. 

Valko-Venäjän tulevaisuus näyttää siis suhteellisen valoisalta. Se on sulkenut rajansa Puolaan ja Liettuaan ja varsinkin Liettualle se merkitsee taloudellisia tappioita. EU:n ei pitäisi puuttua toisten valtioiden sisäisiin asioihin. Valko-Venäjän oppositiolla ei ole mitään muuta tarjottavaa kuin sanoa, että "Lukashenka häivy!". Mielenosoittajat ovat tyhmää, nuorta, vaikutteille altista, varsin sekalaista porukkaa. Mitään yhtenäistä linjaa sillä ei ole tarjottavana. Jos yhteistyö Venäjän kanssa lakkaa, jos kauppa Venäjän ja Kiinan kanssa lakkaa, mitä tarjottavaa Valko-Venäjällä on esimerkiksi Euroopalle? Eurooppa ei ole kiinnostunut mistään sen tuotteista, sen maataloustuotteista. Heille tärkeintä on eristää Valko-Venäjä Venäjästä. Nimenomaan tämä on päätarkoitus. Se olisi katastrofi Valko-Venäjälle. Valko-Venäjä ei selviydy ilman Venäjää. Tätä mielenosoittajat eivät osaa ajatella. Ja tässä on juuri pääkysymys. Vaara on siinä. Oppositio ei ole yhtenäinen. Joukossa on väkivaltaisia yksilöitä. Lisäksi ulkoa päin lietsotaan väkivaltaa. Näinhän tapahtui Ukrainassa ja tuloksen näemme nykyään.

Oppositio oli varsin sekalainen joukko, jota rahoitettiin ulkoapäin. He julkaisivat Venäjän vastaisen CSTO-ohjelman, mutta joutuivat poistamaan sen nopeasti, koska kansa nousi sitä vastaan. Todellisuudessa se ei ollut Venäjän vastainen, vaan Valko-Venäjän vastainen ohjelma. Heidän yhteinen ehdokkaansa oli siis Svjatlana Tsihanouskaja. Vaalituloksen selvittyä osa heistä pakeni Puolaan, Liettuaan (Svjatlana Tsihanouskaja) ja Ukrainaan. Osa karkotettiin Valko-Venäjältä näihin maihin, koska he aiheuttivat mellakoita ja mielenosoituksia. En paneudu tähän asiaan tarkemmin, koska sillä ei ole merkitystä.

On selvää, että ennemmin tai myöhemmin Valko-Venäjälle täytyy löytyä uusi presidentti. Aleksandr Lukasenka on ollut Valko-Venäjän presidentti vuodesta 1994 lähtien ja on nyt 66 vuoden ikäinen. Maailmalla on kuitenkin paljon häntä vanhempia presidenttejä. Donald Trump on 74 vuoden ikäinen, Vladimiri Putin 67 vuoden ikäinen, Kiinan Xi Jingping 67 vuoden ikäinen ja meidän Sauli Niinistömme 72 vuoden ikäinen (Olisikohan hänen syytä väistyä jo, sen verran seniili hän jo on?). Joten iän ei pitäisi olla esteenä. Tärkeintä on löytää asemaan sopiva ja koko kansan hyväksymä henkilö, joka kykenee hoitamaan Valko-Venäjää sen etuja valvoen. Missään nimessä Svjatlana Tsihanouskaja ei ole sellainen henkilö.

 EU:lla ei ole oikeutta puuttua toisen valtion sisäisiin asioihin. Se tuottaa kaikille vain vaikeuksia ja varsinkin Euroopalle, mikä onkin Yhdysvaltojen tarkoitus. Valko-Venäjä on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun muut valtiot sekaantuvat toisen valtion presidentinvaaleihin ja sisäisiin asioihin. Kuten nähdään toistuvasti tämä on huomattavan yleistä ihan EU-piireissäkin. Tällä on se vaikutus, että se ajaa Valko-Venäjää yhä läheisempään yhteistyöhön Venäjän kanssa ja etäännyttää Valko-Venäjää Euroopasta.

Kun puhutaan demokratiasta pitäisi olla varovainen, mitä sillä tarkoitetaan. Onko sellainen valtio demokraattinen, jossa eniten ääniä saanutta ehdokasta ei valita presidentiksi (esim. USA)? Kun puhutaan sananvapaudesta pitäisi olla varovainen, mitä sillä tarkoitetaan. Esimerkiksi Suomessa sananvapaus on hyvin yksipuolista. Toisten sanoja ei julkaista tai sitten heidät haastetaan oikeuteen, vaikka kirjoittaisivat tai puhuisivat totta (Esim. Matti Vanhasen oikeusjuttu Susan Kurosta vastaan). Demokratia on joustava käsite. Jokainen käsittää sen omalla tavallaan. Esimerkiksi Korean demokraattinen tasavalta käsittää olevansa demokraattinen. On aivan selvää, että sanat "demokratia" ja "sananvapaus" ovat vain suhteellisia tässä maailmassa. Ne ovat vain sanoja, joita käytetään tarkoituksellisesti sopivan tilaisuuden tullen. Ne ovat sanoja, joita käytetään hyväksi, kun pyritään johonkin päämäärään. Valko-Venäjää ajatellen olisi hyvä ajatella, mikä olisi hyväksi sen omalle kansalle, ei Euroopalle tai Yhdysvalloille.