VALKOINEN VENÄJÄ
Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenka vannoi virkavalan Minskin Itsenäisyyden palatsissa 23.9.2020. Tapahtumassa oli läsnä yli 700 vierasta, virkamiehiä, toimittajia, kulttuurihenkilöitä. Vaalit oli pidetty 9.8.2020 ja Lukashenka sai 80,2 prosenttia äänistä. Opposition yhdistetty ehdokas Svjatlana Tsihanouskaja sai 9,9 äänistä. Äänestysprosentti oli 84,05 prosenttia. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping sekä monien muiden valtioiden päämiehet onnittelivat Aleksandr Lukashenkaa. Oppositio ja monet lännessä eivät pitäneet vaalitulosta rehellisenä eivätkä ole tunnustaneet Lukashenkaa presidentiksi. Liettua jopa tunnusti opposition Tsihanouskajan Valko-Venäjän presidentiksi. Euroopassa jopa kohdellaan häntä kuin hän olisi presidentti. Lukashenka on ollut Valko-Venäjän presidenttinä vuodesta 1994 lähtien.
Useilla kielillä Valko-Venäjä kääntyy nimellä Valkoinen Venäjä. Tämä johtuu historiasta, jota tässä on turha lähteä syvemmin selvittämään. Sanottakoon vain, että taustalla on turkkilaisten ja venäläisten kohtaaminen historian aikana. Sana on samaa etymologiaa kuin Ukraina, joka tarkoittaa reunalla olevaa. Kraina on reuna ja u on jossakin sijaitseva, siis ukraina on reunalla sijaitseva.
Kuten varsin hyvin tiedetään Venäjällä ja Valko-Venäjällä on valtioliitto (Союзное государство). Tämä käytännössä hyvin yksinkertaistettuna merkitsee sitä, että 8. joulukuuta 1999 tehtiin perustamissopimus, jonka tarkoituksena oli muodostaa federaatio, jolla on yhteinen valtionpäämies, parlamentti, lippu, vaakuna, kansallislaulu, armeija, perustuslaki ja valuutta. Tärkein käytännön merkitys on ollut liikkuvuudessa ja taloudessa. Liiton kansalaiset saavat vapaasti opiskella, työskennellä, liikkua ja asua molemmissa valtioissa. Pääasiat ovat kuitenkin puolustus ja turvallisuus. Taloudellisesti Valko-Venäjä on täydellisesti riippuvainen Venäjästä. Liiton päämaja sijaitsee Moskovassa ja liittoa pitäisi hallita korkein valtioneuvosto, jonka puheenjohtajan viran piti alunperin vaihdella. Valko-Venäjällä virkaa on kuitenkin hallinnut alusta asti Aleksandr Lukashenka Minskistä käsin vuodesta 1994 lähtien. Venäjällä tällä hetkellä Vladimir Putin. Lisäksi Valko-Venäjä on tulliliitossa Venäjän ja Kazakstanin kanssa ja kuuluu Euraasian talousunioniin, johon kuuluvat Venäjä, Valko-Venäjä, Armenia, Kazakstan ja Kirgisia. Liitto on pinta-alaltaan viisinkertainen EU:hun verrattuna, mutta väkiluku on paljon pienempi.
Lännessä vaaleja on pidetty vilpillisinä. Todellisuudessa lännessä näihin Valko-Venäjän vaaleihin on valmistauduttu jo ainakin parin vuoden ajan etukäteen. Tarkoitus oli provosoida ja nostattaa samanlainen värivallankumous kuin monessa muussakin valtiossa on aikaisemmin tapahtunut. Esimerkkinä mainitsen Georgian ja Ukrainan värivallankumoukset. Siksi näistä presidentinvaaleista nostettiin suuri meteli ja niitä väitettiin vilpillisiksi. Todellisia lukuja tuskin koskaan saadaan tietää, mutta on selvää, että presidentti Lukashenka voitti vaalit joka tapauksessa, olivat vaaliluvut mitkä tahansa. Missään tapauksessa ei voi kuvitella, että eri protestiliikkeistä tuntemattomuudesta näkyväksi nostettu hahmo Svjatlana Tsihanouskaja olisi saanut enemmän ääniä kuin Valko-Venäjää kauan johtanut Lukashenka. Tsihanouskaja on lähinnä opposition symboli eikä mikään johtaja. Enemmistö valkovenäläisistä ei missään nimessä olisi äänestänyt tuntematonta Tsihanouskajaa.
Eri ääriliikkeet Valko-Venäjällä edustivat erilaisia näkemyksiä erilaisista asioista. Joillakin näistä oli oma ehdokkaansa presidentiksi, mutta koska tiedettiin, että heillä ei olisi mitään mahdollisuutta selviytyä tehtiin kompromissi ja valittiin tuntematon Svjatlana Tsihanouskaja, koska hänen miehensä oli pistetty vankilaan laittoman käytöksen takia. Tietenkin tiedettiin, ettei hänellä ole mitään mahdollisuuksia Lukashenkaa vastaan. Tähän oltiin varauduttu ja siksi nostettiin valtava meteli vaalien vilpillisyydestä. Olivat prosenttiluvut olleet mitä tahansa, tärkeintä oli väittää vaalien olleen vilpillisiä. Ennen kaikkea tapahtumia johdettiin Valko-Venäjän ulkopuolelta. Käytettiin kaikkia sosiaalisia ja sähköisiä verkostoja ja manipulointia. Käydään hybridisotaa Valko-Venäjää ja Venäjää vastaan. Lisäksi käytettiin määrättyjä toisinajattelijoita, kiihottajia ja rahoitusta, joilla palkattiin nuoria mellakoitsijoita nostattamaan väkivaltaisia mielenosoituksia hallitusta ja Lukashenkaa vastaan. Nämä ovat yleinen tapa mellakoissa.
Kun katsoo mellakoitsijoita, ovat he pääasiassa nuoria tai nuorehkoja ihmisiä. Näihin on helppo vaikuttaa esimerkiksi vetoamalla vääryyteen tai demokratian puutteeseen. Nuoret pyrkivät yleensä toimimaan ihanteidensa mukaisesti, mutta järjellisyys ja todellisuuden tajuaminen ovat heistä kaukana. Voisin muistuttaa vaikkapa meillä 1960-luvulla vallinneen hippiliikkeen, joka vaali rauhaa ja rakkautta tai Suomessa 1960- ja 1970- luvuilla vaikuttaneen nuorisovasemmistolaisuuden, jolloin osoitettiin mieltä vallinneita olosuhteita vastaan ja pyrittiin vasemmistolaisiin ihanteisiin esimerkiksi valloittamalla Vanha ylioppilastalo. Nykyään he ovat kääntäneet takkinsa eivätkä edes tunnusta olleensa vasemmistolaisia. Myös Lukashenkan puolesta osoitetaan mieltä, mutta kun katsoo näitä mielenosoituksia huomaa, että suurin osa heistä on vanhempaa väkeä. On ilman muuta selvää, että ylivoimaisesti suurin osa kansasta ei ota osaa mihinkään mielenosoituksiin vaan on ihan tyytyväinen olosuhteisiin tai jopa kammoaa näitä mielenosoituksia. Mielenosoituksiin osallistuu vain muutama prosentti kansasta.
Aluksi mielenosoituksissa pyrittiin väkivaltaan. Poliisi pyrki ottamaan kiinni kaikkein väkivaltaisimmat mielenosoittajat. Kun nähtiin, miten poliisi kohteli väkivaltaisia mielenosoittajia, tämä lisäsi näiden määrää. Tämä on yleinen trendi mielenosoituksissa. Vähitellen kuitenkin väkivalta saatiin rauhoittumaan ja mielenosoitukset ovat muuttuneet rauhallisemmiksi. Nykyään mielenosoitukset sujuvat suhteellisen rauhallisesti. Mielenosoittajien ja mielenosoitusten määrä on vähitellen laskenut jyrkästi.
On selvää, että mielenosoituksia johdetaan ulkoa päin. Tarkoitus oli vaihtaa Valko-Venäjän politiikka ja estää yhteistyö Venäjän kanssa. Mallia otettiin esimerkiksi Ukrainan Maidanin mielenosoituksista vuodelta 2014. Lukashenka ei vain ollut samanlainen kuin Ukrainan Viktor Janukovyts, joka joutui pakenemaan Venäjälle, kun hänen henkeään uhattiin. Seuraava presidentti Petro Poroshenko otti silloin vallan rikkoen Ukrainan lakia. Viktor Janukovyts oli yhä presidentti, oli elossa eikä ollut kuollut, joten lakien mukaan hänen olisi pitänyt olla yhä Ukrainan presidentti, vaikka ei ollut juuri sillä hetkellä maassa. Vallan kaapannut Poroshenko teki laittoman teon, jonka Eurooppa ja Länsimaat ovat hyväksyneet. Mutta Lukashenka on toista maata.
Mielenosoituksia johdettiin ja ilmeisesti johdetaan yhä Puolasta, Liettuasta, Tsekeistä ja Ukrainasta käsin. Kaiken takana ja rahoittajana on tietenkin Yhdysvallat. CIA on rahoittanut mielenosoituksia yli 20 miljoonalla dollarilla. Euroopassa ei olla tunnustettukaan presidentti Lukashenkaa - aletaan kuitenkin kyllästyä asioihin. Oppositio ei ole yhtenäinen voima ja joukossa on väkivaltaisia yksilöitä. Enää Euroopassa ei paneuduta asiaan samoin kuin tehtiin Ukrainassa. Neuvostoliiton aikaan Ukraina oli rikkain osavaltio Neuvostoliitossa. Nykyään se on Euroopan köyhin valtio, jossa käydään ikuista sisällissotaa. Lisäksi fasismi on levinnyt kaikkialle hallintakoneistoon ja vaikuttaa päätösten tekoon. Nykyinen presidentti Volodimir Zelensky ei oikein pysty tekemään mitään päätöksiä tai toteuttamaan lupauksiaan. Hän on hyvin heikko presidenttinä, vaikka häneltä odotettiin paljon. Tätäkö halutaan myös Valko-Venäjälle.
On otettava huomioon, että Valko-Venäjä tulisi olemaan vielä heikommassa asemassa kuin Ukraina oli aluksi. Ukrainassa oli korkeateknologiaa, kaivostoimintaa ja maataloutta. Ukrainassa rakennettiin Antonov-lentokoneita, avaruusalusten ja ohjusten osia, myytiin hiiltä ja muita kaivostuotteita, välitettiin kaasua Venäjältä ja myytiin maataloustuotteita Venäjälle. Tämä kaikki on nyt romahtanut ja tärkein tuote on puoliksi ilmainen tai ilmainen orjatyövoima, jota meillä Suomessakin käytetään. Lisäksi käydään loputonta sisällissotaa, jota ei halutakaan lopettaa. Nyt Ukraina on Euroopan köyhin valtio. Jos tätä vertaa Valko-Venäjään sen kohtalo olisi vielä kamalampi. Jos teknologian vienti ja kaikkinainen kauppa lakkaisi Venäjälle ja itään merkitsisi se Valko-Venäjälle hyvin tuhoisaa aikaa. Tätä nämä nuoret mielenosoittajat eivät osaa ajatella. He eivät ymmärrä faktoja, realiteetteja.
Valko-Venäjän tulevaisuus näyttää siis suhteellisen valoisalta. Se on sulkenut rajansa Puolaan ja Liettuaan ja varsinkin Liettualle se merkitsee taloudellisia tappioita. EU:n ei pitäisi puuttua toisten valtioiden sisäisiin asioihin. Valko-Venäjän oppositiolla ei ole mitään muuta tarjottavaa kuin sanoa, että "Lukashenka häivy!". Mielenosoittajat ovat tyhmää, nuorta, vaikutteille altista, varsin sekalaista porukkaa. Mitään yhtenäistä linjaa sillä ei ole tarjottavana. Jos yhteistyö Venäjän kanssa lakkaa, jos kauppa Venäjän ja Kiinan kanssa lakkaa, mitä tarjottavaa Valko-Venäjällä on esimerkiksi Euroopalle? Eurooppa ei ole kiinnostunut mistään sen tuotteista, sen maataloustuotteista. Heille tärkeintä on eristää Valko-Venäjä Venäjästä. Nimenomaan tämä on päätarkoitus. Se olisi katastrofi Valko-Venäjälle. Valko-Venäjä ei selviydy ilman Venäjää. Tätä mielenosoittajat eivät osaa ajatella. Ja tässä on juuri pääkysymys. Vaara on siinä. Oppositio ei ole yhtenäinen. Joukossa on väkivaltaisia yksilöitä. Lisäksi ulkoa päin lietsotaan väkivaltaa. Näinhän tapahtui Ukrainassa ja tuloksen näemme nykyään.
Oppositio oli varsin sekalainen joukko, jota rahoitettiin ulkoapäin. He julkaisivat Venäjän vastaisen CSTO-ohjelman, mutta joutuivat poistamaan sen nopeasti, koska kansa nousi sitä vastaan. Todellisuudessa se ei ollut Venäjän vastainen, vaan Valko-Venäjän vastainen ohjelma. Heidän yhteinen ehdokkaansa oli siis Svjatlana Tsihanouskaja. Vaalituloksen selvittyä osa heistä pakeni Puolaan, Liettuaan (Svjatlana Tsihanouskaja) ja Ukrainaan. Osa karkotettiin Valko-Venäjältä näihin maihin, koska he aiheuttivat mellakoita ja mielenosoituksia. En paneudu tähän asiaan tarkemmin, koska sillä ei ole merkitystä.
On selvää, että ennemmin tai myöhemmin Valko-Venäjälle täytyy löytyä uusi presidentti. Aleksandr Lukasenka on ollut Valko-Venäjän presidentti vuodesta 1994 lähtien ja on nyt 66 vuoden ikäinen. Maailmalla on kuitenkin paljon häntä vanhempia presidenttejä. Donald Trump on 74 vuoden ikäinen, Vladimiri Putin 67 vuoden ikäinen, Kiinan Xi Jingping 67 vuoden ikäinen ja meidän Sauli Niinistömme 72 vuoden ikäinen (Olisikohan hänen syytä väistyä jo, sen verran seniili hän jo on?). Joten iän ei pitäisi olla esteenä. Tärkeintä on löytää asemaan sopiva ja koko kansan hyväksymä henkilö, joka kykenee hoitamaan Valko-Venäjää sen etuja valvoen. Missään nimessä Svjatlana Tsihanouskaja ei ole sellainen henkilö.
EU:lla ei ole oikeutta puuttua toisen valtion sisäisiin asioihin. Se tuottaa kaikille vain vaikeuksia ja varsinkin Euroopalle, mikä onkin Yhdysvaltojen tarkoitus. Valko-Venäjä on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun muut valtiot sekaantuvat toisen valtion presidentinvaaleihin ja sisäisiin asioihin. Kuten nähdään toistuvasti tämä on huomattavan yleistä ihan EU-piireissäkin. Tällä on se vaikutus, että se ajaa Valko-Venäjää yhä läheisempään yhteistyöhön Venäjän kanssa ja etäännyttää Valko-Venäjää Euroopasta.
Kun puhutaan demokratiasta pitäisi olla varovainen, mitä sillä tarkoitetaan. Onko sellainen valtio demokraattinen, jossa eniten ääniä saanutta ehdokasta ei valita presidentiksi (esim. USA)? Kun puhutaan sananvapaudesta pitäisi olla varovainen, mitä sillä tarkoitetaan. Esimerkiksi Suomessa sananvapaus on hyvin yksipuolista. Toisten sanoja ei julkaista tai sitten heidät haastetaan oikeuteen, vaikka kirjoittaisivat tai puhuisivat totta (Esim. Matti Vanhasen oikeusjuttu Susan Kurosta vastaan). Demokratia on joustava käsite. Jokainen käsittää sen omalla tavallaan. Esimerkiksi Korean demokraattinen tasavalta käsittää olevansa demokraattinen. On aivan selvää, että sanat "demokratia" ja "sananvapaus" ovat vain suhteellisia tässä maailmassa. Ne ovat vain sanoja, joita käytetään tarkoituksellisesti sopivan tilaisuuden tullen. Ne ovat sanoja, joita käytetään hyväksi, kun pyritään johonkin päämäärään. Valko-Venäjää ajatellen olisi hyvä ajatella, mikä olisi hyväksi sen omalle kansalle, ei Euroopalle tai Yhdysvalloille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti