MIELENOSOITUSTEN KAVALKADI
Ehkä nykyajan kuuluisin mielenosoitus oli Yhdysvalloissa Martin Luther Kingin vuonna 1963 järjestämä protestimarssi Washingtoniin rotuerottelun vastustamiseksi. Tämä oli siihen mennessä Pohjois-Amerikan suurin mielenosoitus. Siihen osallistui yli 250 000 ihmistä joukossa myös aikansa kuuluisuuksia. Tällöin syntyi hänen puheessaan kuuluisaksi tullut sanonta "I Have A Dream". Tänään tuntuu, kuin mikään ei olisi muuttunut noista päivistä Yhdysvalloissa. Martin Luther King murhattiin 4. huhtikuuta 1968.
Ehkä nykyajan suurimmat mielenosoitukset maailmassa olivat kuitenkin Yhdysvaltain Vietnaminsodan vastaiset mielenosoitukset 1960- ja 1970-luvuilla. Ne levisivät ympäri maailmaa ja jopa Suomessa marssittiin eduskuntatalolta Kaivopuistoon Yhdysvaltojen suurlähetystön edustalle. Jopa suomalainen poliisi käytti ankarasti mustia pamppujaan mielenosoittajia vastaan. Loppujen lopuksi Yhdysvallat sai turpiinsa ja hävisi sodan ja joutui poistumaan Vietnamin alueelta.
Viimevuosina on osoitettu mieltä varsin runsaasti eri puolilla maailmaa. Varsinkin tänä vuonna on osoitettu mieltä todella paljon. Liekö COVID-19 pandemialla osuutta asiaan. Varsinkin amerikkalaiset ovat osoittaneet mieltään ylivoimaisesti eniten. He ovat pistäneet jopa viranomaiset ja poliisit polvilleen. Mielenosoittajia vastaan on käytetty jopa sotilaita kuin 1960-luvulla Vietnamin sodan aikoihin. En osaa määritellä kuolleiden tai haavoittuneiden lukumäärää siellä tällä hetkellä, koska siellä tapetaan ja hakataan jatkuvasti ihmisiä. Ja tämä kaikki alkoi amerikkalaisen valkoisen poliisin Dereck Chauvinin tummaihoisen George Floydin murhaamisesta. Tässä Dereck Chauvin tukehdutti hengiltä George Floydin polvellaan Minneapolisissa 25. toukokuuta 2020. Syntyi Floydin hädissään lausuma iskulause "I Can't Breathe". Valtavat mellakat alkoivat melkein heti eri puolilla yhdysvaltoja. Amerikkalainen poliisi on todennäköisesti maailman raain. Se ei epäröi hetkeäkään tappaessaan aseettomia tummaihoisia. On selvää, että omat värinsä näihin mielenosoituksiin antavat tietenkin tulevat presidentinvaalit. Molemmat presidenttiehdokkaat Trump ja Biden ovat käyttäneet mielenosoituksia sumeilematta hyväkseen. Joidenkin mielestä tässä onkin näiden mielenosoitusten ydin. Ympyrä sulkeutuu, koska 28.8.2020 kokoonnuttiin Washingtoniin tärmälleen samalle paikalle kuin vuonna 1963, jossa Martin Luther Kin Jr. lausui kuuluisat sanat "I Have A Dream".
28.8.1963 "I Have A Dream"
28.8.2020.
Nämä mielenosoitukset kasvoivat siihen mittaan, että poliisi ja viranomaiset joutuivat usein taipumaan. Uudeksi sloganiksi tuli mm. "Black Lives Matter". Nämä mielenosoitukset levisivät myös Britanniaan eri kaupunkeihin ja saattaa olla, että kasvoivat historian suurimmiksi mielenosoituksiksi Britanniassa. Liekö osallisena myös siellä COVID-virus. Britanniassa tartuntojen määrä kasvoi Euroopan huippulukuihin. Paitsi että poliisit pistettiin polvilleen, kaadettiin ja tuhottiin muistomerkkejä, jotka koettiin merkitykseltään mielenosoittajien ajatusten vastaisiksi ja rasistisiksi. Taaskin täytyy myöntää, että en saa selville kuolleiden tai loukkaantuneiden lukumäärää. Lisäksi aiotaan kieltää (esim. BBC) kappaleen "Rule Britain" esittäminen, koska sen sanat ovat rasistisia. Kappaletta pidetään yhtenä Britannian kansallislauluna. Tämän lisäksi vaaditaan Nelsonin patsaan poistamista Lontoon Trafalgar Squarelta, joka valmistui 1843. Nelson oli rasisti.
Nelsonin patsas Lontoon Trafalgal Squarella vaaditaan poistettavaksi.
Olen kirjoittanut mielenosoituksista ja syistä osoitteissa:
http://uuuusi.blogspot.com/2020/06/i-cannot-breathe-en-ole-kirjoitellut.html
http://uuuusi.blogspot.com/2020/06/tuulenviemaa-kansallissankari-george.html
http://uuuusi.blogspot.com/2020/06/amerikkaamerikka-amerikka.html
Toisaalta Ranskassa syntyi aivan toisenlainen protesti ja mielenosoitusten liike jo marras-joulukuussa 2018. Keltaisten liivien liike ( Mouvement des gilets jaunes) protestoi verojen ja elinkustannusten nousua vastaan. Protestit lähtivät liikkeelle polttoaineverosta, jolla pyrittiin vähentämään ilmaston lämpenemistä ja ilmaston kuormitusta. Tällä ei tietenkään ollut mitään tekemistä COVID-viruksen kanssa. Protestit levisivät koko maahan ja protesteilla oli koko kansan tuki. Protestoijat ja poliisi tappelivat toisiaan vastaan. Kuolleita laskettiin olleen 15 ja loukkaantuneita tuhansia. Lopulta hallitus myöntyi protestoijien vaatimuksiin ja polttoaineiden veronkorotukset ja sähkön ja kaasun hinnat jäädytettiin, nostettiin palkkoja ja leikattiin veroja. Presidentti Macronin suosio kasvoi, mutta ajoi Ranskan talouden epätasapainoon. Tilanne ei vieläkään ole rauhallinen.
Aivan toisenlainen tilanne oli Espanjassa järjestettyjen katalonialaisten järjestämät valtavat mielenosoitukset. Katalonia on yksi Espanjan itsehallintoalueesta ja se on taloudellisesti rikkain alue Espanjassa. Katalonian parlamentti äänesti itsenäisyydestä 27. lokakuuta 2017 ja tuloksena oli itsenäisyys ja ero Espanjasta. Äänestäneistä yli 90 prosenttia kannatti Katalonian itsenäistymistä. Katalonian alueparlamentti julisti Katalonian itsenäiseksi tasavallaksi 27. lokakuuta 2017. Espanjan hallitus kuitenkin mitätöi itsenäisyysjulistuksen ja otti Katalonian suoraan hallintaansa. Eihän se halunnut rikkaimman alueensa menettämistä. Seurauksena syntyi valtavia mielenosoituksia, jotka levisivät yli Espanjan. Poliisi käytti väkivaltaa ja yli 840 siviiliä ja 35 poliisia loukkaantui näissä mielenosoituksissa. Kuolemantapauksista ei ilmoitettu. Katalonian äänestyksen johtohenkilöitä uhkaa vankeustuomio, joka voi olla jopa 30 vuotta vankeutta. Tällä hetkellä ajatuksia hallitsee kuitenkin koronaviruksen aiheuttama katastrofi. Espanjassa ovat Euroopan suurimmat tartuntamäärät.
Aivan oman lukunsa muodostavat Hongkongin mielenosoitukset 2019-2020. Hongkong kuului alunperin Britannian menneeseen kansainyhteisöön, jossa Britannia hallitsi Hongkongia jopa huumeiden avulla. Mutta tässä ei ole mitään järkeä mennä historiaan. Vuonna 1997 Britannia luovutti vihdoin Hongkongin Kiinan vallan alle, koska se on kuitenkin erottamaton osa Kiinaa. Vuonna 2019 Kiina määritteli uuden lain, joka salli Hongkongkin luovuttaa rikoksista syytettyjä Kiinaan. Tällä on merkitystä sikäli, että se syventää Kiinan ja Hongkongin yhtenäisyyttä. Tästä johtuen alkoivat mielenosoitukset 9. kesäkuuta 2019. Lähinnä nuoret osoittivat mieltään ja omituiseksi tunnukseksi muodostuivat sateenvarjot. Vanhempi väki oli mielenosoituksia vastaan. Noin 10 ihmistä kuoli mellakoissa, mutta loukkaantuneiden määrästä ei ole tietoa, lienee useita tuhansia.
Kiinan hallitus ajoi parlamentissa läpi turvallisuuslain, joka astui voimaan 30. heinäkuuta 2020. On ilman muuta selvää, että ennemmin tai myöhemmin Hongkongista tulee aivan tavallinen osa Kiinaa ja se menettää parhaillaan kovaa vauhtia erityisasemaansa. Tämä kasvatti hongkongilaisten mielenosoituksia. Toisaalta on selvää, että näihin mielenosoituksiin ovat vaikuttaneet ulkovallat, jotka esimerkiksi rahoittavat niitä. Erityisesti Yhdysvallat on näiden toimien takana. Taustalla siintää Taiwanin samanlainen kohtalo. Siitä tulee ennemmin tai myöhemmin myös tavallinen osa Kiinaa. Erityisesti Yhdysvallat on vastustanut tätä ja aseellinen aktiviteetti alueella on vilkasta. Kiina varustautuu voimakkaasti nykyaikaisilla aseilla ja kasvattaa jopa ydinasearsenaaliaan. Kiina ei ole allekirjoittanut ydinaseiden rajoitussopimusta. Siis maailman suurin armeija varustautuu nykyaikaisilla aseilla. Kiina ostaa jopa nykyaikaisia taistelukoneita Venäjältä. Venäjällä ja Kiinalla on läheiset suhteet. On selvää, että Yhdysvallat tulee menettämään asemiaan noilla alueilla. Tällä hetkellä mielenosoitukset Hongkongissa ovat ankarasti kiellettyjä. Aluetta koettelee jo kolmas koronavirusaalto. On rauhallista.
Aivan toisenlainen oli Venäjällä Habarovskissa mielenosoituksia synnyttänyt tapahtuma. Alueen kuvernööri Sergei Furgal pidätettiin 9. heinäkuuta murhiin syyllistymisestä. Hän oli alueella hyvin pidetty henkilö. Puolessa välissä heinäkuuta alkoivat mielenosoitukset pidätystä vastaan. Furgalia syytetään useiden palkkamurhien tilaamisesta 15 vuotta sitten. On ilmeistä, että hän murhautti kilpailijoitaan kasvattaessaan liiketoimintaansa. On selvää, että murha rikoksena ei vanhene koskaan. Näin on myös Venäjän lakien mukaan. Nyt on löydetty todisteita ja todistajia murhien tapahtumisesta. Asiaa ei voi kieltää eikä kiertää mitenkään. Murhaajien on saatava rangaistuksensa. Osa Habarovskin asukkaista ei vain halua hyväksyä tapahtunutta. Mielenosoitukset eivät olleet väkivaltaisia, mutta herättivät suurta huomiota maailmalla. Mielenosoituksia ei rajoitettu mitenkään eikä ketään pidätetty. Yhtään poliisia ei nähty paikalla.
Myös Valko-Venäjällä on ollut viimeaikoina mielenosoituksia. Siellä pidettiin presidentinvaalit jossa entinen presidentti Aleksandr Lukasenka sai murskavoiton eli 80,2 prosenttia äänistä. Muutamien oppositiopuolueiden yhteinen ehdokas Svetlana Tsihanovskaja sai vain 9.9 prosenttia äänistä. Tilanteesta kaikki eivät olleet yhtä mieltä ja tästä syntyi mielenosoituksia, joissa oli pääasiassa nuorisoa. Nuoret ovat helposti vaikutteille alttiita, joten heidät on helppo provosoida. Mielenosoitukset ovat provosoitu ulkoapäin, josta on tullut myös rahoitus. Näitä rahanjakajia on otettu kiinni ja pistetty vankilaan. Provosoijat ovat olleet Euroopan ongelmamaita Puola, Liettua ja Ukraina, joilla on vahva vastustus Venäjää vastaan. Mielenosoituksia on myös Lukasenkan puolesta. Nykyään mielenosoitukset ovat rauhallisia ja poliiseja ei näy. Lisäksi ne ovat laantumaan päin. Kansa on väsynyt näihin mielenosoituksiin. Hävinnyt ehdokas Tsihanovskaja muutti Liettuaan ja ilmoitti, ettei osallistu enää presidentinvaaleihin. Hän ilmoitti, että "Hän haluaa olla ihan tavallinen kotirouva, joka vain valmistaa ruokaa miehelleen ja lapsilleen". On selvää, että hänestä ei ole minkään valtion presidentiksi. Häntä käytetään vain propagandassa hyväksi ja hän taitaa tietää sen itsekin.
Aleksandr Lukasenka sai 80,2 prosenttia äänistä ja Svetlana Tsihanovskaja 9,9 prosenttia.
Vaikka Puola, Liettua ja Ukraina ovat lietsoneet mellakoita Valko-Venäjällä, Venäjä ei ole osallistunut millään tavalla vaalien tapahtumiin. Vladimir Putin onnitteli Aleksander Lukasenkan vaalivoitosta on ollut ainoa reaktio vaalien tapahtumiin. Harva suomalainen tietää, että Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on kollektiivisen turvallisuuden sopimus, jonka mukaan valtioiden on autettava toisiaan suvereniteetin, ulkorajojen ja vakauden suojelussa. Tältä osin Venäjällä on tietysti velvoitteita Valko-Venäjää kohtaan, jos siellä syntyy epävakautta. Mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että tilanne on rauhoittumassa.
On ilman muuta selvää, että tilanne on vähintäänkin arka, kun Venäjän ja Valko-Venäjän naapurimaat alkavat käyttäytyä aggressiivisesti. Se on turvallisuuskysymys. Venäjä ei halua rajoilleen levottomuuksia ja Valko-Venäjä ei halua olla Ukraina. Ukraina on Euroopan köyhin valtio ja siellä vallitsee ikuinen sisällissota. Kerran mielenosoittajien joukossa oli kaksi EU:n lippua, mutta mielenosoittajat vaativat ne heti pois. Nyt EU:ssa vaaditaan sanktioita Valko-Venäjää vastaan. Tässä tilanteessa, kun maailmassa vallitsee vakava koronavirusepidemia, tämä on todella huolestuttavaa. Näin ei pitäisi käyttäytyä. Tämä on selvästi poliittista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan Valko-Venäjää. Lukasenka lupasi varsinkin Puolaa ja Liettuaa vastaan vakavia vastasanktioita. Silloin kun Ranskassa keltaliivit tappelivat poliiseja vastaan ja tuli ruumiita ja Espanjassa oli katalonialaisten puolesta rajuja mielenosoituksia ja Yhdysvalloissa tapetaan jatkuvasti aseettomia mustia, EU ei ole esittänyt minkäänlaisia sanktioita näitä maita vastaan. Ja nyt puututaan Valko-Venäjän sisäisiin asioihin ja ehdotetaan sanktioita. Eurooppalaisten toimet ovat vähintäänkin kummallisia. Mutta Naton toimet ovat täsmälleen odotetunlaiset. Nato pitää Venäjää päävihollisenaan ja yrittää tietysti käyttää hyväkseen pienimmätkin mahdollisuudet vahingoittaa Venäjää.
Entäpä sitten Euroopan murheenkryyni? Ukraina on Euroopan köyhin valtio, jonka ainoa vientituote on äärettömän halpa työvoima. Suomessakin on liikkunut ennen pandemiaa halpaa ukrainalaista työvoimaa. Ukraina on valtio, jossa käytännöllisesti katsoen joka päivä osoitetaan mieltä. Viimeksi 27.8.2020 mielenosoittajanatsit hyökkäsivät "Patriot for Life" puolueen jäseniä kuljettaneen bussin kimppuun heidän tullessaan kokouksesta Harkovasta Lyubotinin kaupungin alueella. Bussi pysäytettiin ja sisällä olijat hakattiin henkihieveriin. Bussi sytytettiin tuleen. Tapauksella oli paljon silminnäkijöitä, mutta kukaan ei uskaltanut puuttua asiaan. Syntyi verilöyly. "He ympäröivät bussin, rikkoivat ikkunat, ampuivat pyörät puhki, heittivät kiviä ja soihtuja rikkoutuneisiin ikkunoihin ja yrittivät tappaa meidät", sanoi yksi uhreista. Yleensä Ukrainan natsit eivät saa mitään rangaistuksia.
Natsit hyökkäsivät Patriot for Life puolueen jäseniä kuljettaneen bussin kimppuun.
Kun presidentti Volodimir Zelenski tuli presidentiksi hän lupasi lopettaa sodan Itä-Ukrainassa, noudattaa Minskin sopimusta ja laittaa Petro Poroshenko vankilaan. Yhtäkään näistä lupauksistaan hän ei ole pitänyt. Maidanilla ammuttiin vuonna 2014 yli 100 ihmistä ja Odessassa poltettiin elävältä 48 ihmistä ja kaikki näiden tekijät tunnetaan, mutta ketään heistä ei olla pidätetty tai rangaistu. Natsit, kuten esimerkiksi natsipataljoona Azov, saavat toimia vapaasti Ukrainassa ja järjestää väkivaltaisia mielenosoituksia melkein joka päivä ja kukaan ei tee mitään heidän toimintansa lopettamiseksi. Patriot for Life puolue on esittänyt Zelenskille, että Ukrainassa kiellettäisiin kaikki natsijärjestöt. Taitaa Zelenski olla niin heikko presidentti, ettei se onnistu.
Natsipataljoona hakaristilippuineen Maidanin aukiolla.
Entäpä Suomi sitten. Suomi ei osaa järjestää mielenosoituksia. Suomessa mielenosoitukset järjestetään yleensä seuraavaan tapaan. Varataan joku tori johon kokoontuu joukko ihmisiä. Osalla on kylttejä kädessään. Jotkut pitävät mielenosoittajien edessä puheita. Jotkut huutelevat kuorossa iskulauseita. Sitten kaikki poistuvat hyvässä järjestyksessä koteihinsa. Eihän tämä ole todellista mielenosoittamista. Ei tällä saada mitään aikaan. Hyvänä esimerkkinä oli mielenosoitus Senaatintorilla 2.2.2018 Juha Sipilän hallituksen laatimaa pakkotyöllistämislakia, ns. aktiivimallia vastaan. Tämä Sipilän aktiivimalli sai paljon tuhoa aikaan. Koskaan Suomen historiassa ei ole vielä tullut niin paljon sairaseläkehakemuksia masennuksen takia kuin tuon lain määräämisen jälkeen. Se teki paljon tuhoa suomalaisten keskuudessa ja voidaan sanoa, että yhä tänä päivänä monet kärsivät tämän lain seuraamuksista. Mutta suomalaiset eivät ottaneet oppia esimerkiksi ranskalaisista keltaliiveistä, jotka saivat kaikki tahtonsa läpi. Missä ovat suomalaisten mielenosoitukset? Niitä tarvitaan, jotta kunnollisia tuloksia syntyisi. Ottakaamme oppia muualta, koska emme itse osaa!
Ei edes meidän idioottipresidenttimme Sauli Niinistö tehnyt asialle mitään. Sen sijaan hän meni puhumaan Vladimir Putinille Valko-Venäjän tilanteesta, mutta oman kansan tilanteesta hän ei välitä tuon taivaallista. Meillä on koronaepidemia, jonka hoitaminen vaatii rahaa. Silti olemme pistämässä rahaa yli 10 miljardia, todennäköisemmin yli 30 miljardia, uusiin hävittäjäkoneisiin ja meidän idioottipresidenttimme ei hiiskahda sanaakaan asiasta. Hän on sentään armeijan ylipäällikkö ja voisi helposti viheltää asian poikki. Hankinnat voidaan siirtää vaikka 20 vuotta eteenpäin. Emme tällä hetkellä tarvitse mitään hävittäjiä, vaan rahaa koronaepidemian ja sen haittavaikutusten estämiseen, vanhusten hoitamiseen ja yhä lisääntyvän työttömyyden hoitamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti